otsikko
Etusivu      Talli ja tilat      Oriit      Tammat      Toiminta      Muuta

 

    Cymraeg Chwa VH11-025-0030

Kuollut 11.03.2013

     

  Virallinen nimi   Cymraeg Chwa   Säkäkorkeus   136 cm
  Lempinimi   Sisu   Syntynyt   03.09.2009, VHKR
  Rotu   Welsh cob -tyypin poni (C)   Sukupuoli   Ori
  Väri   Rautiaanpäistärikkö   Kasvattaja   Heulog Stud
  Omistaja   dani VRL-03561   Painotus   Estepainotus

Koulutustaso: heB, 110 cm
Käyttö: Siitosponi

Saavutukset: VWY-III, 3 + 6 + 5 + 20 + 5 = 39p. 25.09.2011
                    VPA1, 40 + (23+19)/2 = 21 + 15 + (15+17)/2 = 16 = 92p. 22.03.2012
                    YLA2, 19 + 39 + 30 + 28 = 116p. 21.09.2012
                    VWY-C, myönnetty 11.03.2013

    Taustaa

Ensitapaamista Sisun kanssa on vaikea unohtaa, tai siihen johtaneita tapahtumia ennemminkin - olin monin monituisilla poninhakureissuillani Briteissä, kun paikallisilla welshmarkkinoilla laihaan tarjontaan tympääntyneenä päätin lyöttäytyä muutaman samanmielisen kasvattajan kanssa yhteen taivastelemaan myyntiponien surkeaa laatua. Eräs näistä sattui sitten mainitsemaan havittelevansa niin mielipuolisesti heuloglaista ponia, mihin yksi vastasi tuntevansa jotain kautta Heulogin pitäjän, joka varmasti vastaisi myöntävästi useamman kasvattajan samanaikaiseen ryhmämuotoiseen vierailuun, siittola kun on tunnettu tarkkuudestaan ja nuivasta kohtelustaan vieraita ja ulkopuolisia kohtaan. Meikäläinen seurasi siinä sitten porukkaa korvat höröllä ja silmät ymmyrkäisinä, kahvitteli vielä illan välejä lämmitellen ja istuikin parin päivän päästä innokkaana auton takapenkillä uusien kasvattajakollegoiden kanssa matkalla kohti yhtä kiistellyintä ja samalla arvostetuinta welshfarmia.

Paikalle päästyämme vanhahko mies, päätallimestari ilmeisesti, otti meidät vastaan omistajien ilmeisesti tehdessä jotain huomattavasti tärkeämpää. Puitteet olivat paikassa kieltämättä prameat, mutta heittelin mielessäni voltteja oikeasti vasta silloin, kun yksi kasvattajatuttavistani kysäisi myytävistä hevosista. Tallimestari mutisi jostain avoimien ovien ja vuosia ennakkoon tilattujen yksilöiden ylijäämistä ja opasti meidät nuorten hevosten pihatolle. Laumaan kuului toinen toistaan hienompia hevosia, eri-ikäisiä yksilöitä tietysti kaikki. Muut olivat kiinnostuneita vanhemmista varsoista, joita itse asiassa pyysivät esitettäviksi ostomielessä myös selästä käsin, mutta allekirjoittanut ei voinut irrottaa silmiään silloin reilun vuoden ikäisestä, päistärikön mudankirjavasta pienestä reppanasta. Porukka pyöritteli silmiään, kun ilmoitin kiinnostukseni tuon sydäntenmurskaajan ostoon ja sen hinta paljastui kaikista halvimmaksi, koska samasta isästä oli tallissa jo kaksi vanhempaa orivarsaa. Ihan sama, Sisu oli silti niistä kaikista paras!

Myyntikirjat ja paperit vaihdettiin ja raha siirtyi pankkitililtä toiselle. Vaikka kamelia silloin muistuttanut Sisu oli heuloglaiseksi halpa, se oli tähtitieteellisessä luokassa hintalappunsa suhteen normaalin ihmisen mittapuulla - niinpä minulla ei ollut varaa tuoda sitä maahan kuin vasta vuoden päästä, jolloin siitä oli koulittu jo nätisti ratsastuksen alkeet omaava hurmuri. Paraatiponit oli saanut rivistöihinsä erittäin lahjakkaan estehevosen alun, jolla oli mudankirjavan ulkokuoren alla suuri sydän - ja kultaisena Sisu onkin pysynyt!

    Luonnekuvaus

Sisu on juuri sellainen, kuin sen ulkonäkö antaa olettaa - reipas ja ylipirteä höppänä, joka lempinimestään huolimatta muistuttaa enemmän railakkaa 60-luvun rokkaria kuin mitään ”suo, kuokka ja Jussi” -tyyppistä itsepintaista ahertajaa. Sopivasti motivoituna on Sisukin silti mitä mainioin suorittaja ja mielellään kilpailuissa esiintyvä yksilö, mutta suurimmilta osin sen yksinkertaisen iloinen elämä on rentoa, helppoa ja mutkatonta. Ja niinhän sen pitääkin olla!

Käsiteltäessä Sisua kuvaa mainiosti sana vekkuli, jota harvoin voi oriista käyttää. Riemunkirjava ukkeli paistaa tyytyväisyyttä ja intoa, mitä sitten ikinä tehtiinkään, eikä sillä ole tapana hangoitella vastaan. Tarhastakin se juoksee oikein nätisti rapaa roiskuttaen portille vastaan kutsuttaessa vielä aikamiehenäkin nuoren pojankoltiaisen tapaan, antaa itsensä nätisti kiinni ja seuraa perässä tai steppailee iloisesti vierellä. Se ei hypi niskaan tai veuhdo tammojen perään, vaan on suht koht ongelmaton käsitellä.
Karsinassakaan sillä ei ole tapana flipata tai riehaantua, se vain pärskii pörheästi ilmoittaen muille saapuneensa talliin. Sen ei tarvitse kiljua korvia riipivästi ja huomiota hakien, sillä se tietää kyllä, että vaikka muut ynseät yrmyponit näyttäisivät sille hapanta naamaa, on se hoitajansa elämän keskipiste. ;)

Sisua ei ole lainkaan hankala hoitaa ja kaikki harjaamisesta sekä kavioiden putsaamisesta aina kengittämiseen ja pesuun sujuu varsin mallikkaasti. Se ei ole kosketusherkkä, mutta voi melkoisena hätähousuna kohdata suuria haasteita paikoillaan seisomisen kanssa ja keksii helposti sitä muka kutittavia tai muuten häiritseviä asioita saadakseen tekosyyn edes takas hiiviskelyyn ja hännän veuhtomiseen. Reipas ja oriin tunteva hoitaja saa hoidettua ukon kyllä varsin mallikkaasti ilman valtataisteluita tai kiinnisitomista, mutta se vie kieltämättä aikansa, että Sisu lopettaa turhan hössöttämisen. Vieläkin se saa joskus maistaa Kenkä-Erkin avokämmentä vatsallaan tai lavallaan, jos se ei lainkaan malta aloillaan seistä. Mutta ei se Sisua haittaa, se painaa kaiken villaisella ja unohtaa varmasti kymmenessä sekunnissa, että sitä kuritettiin ollenkaan.

Yksi asia, jota Sisu ei ole koskaan voinut ymmärtää, on rauhallisesti trailerista ulosperuuttaminen. Nuorena sillä oli tapana kummastella kiliseviä solkia suitsissa ja pelleillä sen takia kielellään, mutta tapa on saatu kitkettyä pois - mutta näin isona, aikuisena hevosenakaan ei ori ole ymmärtänyt peruuttamisen fiiniä olemusta ja tahtoo rysäyttää rampista alas mielettömällä nopeudella ja yleensä lähes levademaisesti takajaloillaan kyykyssä pomppien. Se on ainoa asia, jossa tämän poitsun kanssa saa olla oikeasti varovainen ja jossa siihen ei voi aivan täysillä luottaa - Sisu on huitaissut koivillaan niin monta kertaa rampista ohi jaloillaan ja meinannut tuiskahtaa turvalleen trailerin seinän kulmaa vasten, että nykyään se tulee ulos melkein aina liinojen kanssa.
Muuten ukkeli käyttäytyy kilpailupaikoilla nätisti, totta kai se osoittaa olevansa korkea komistus ja pollea poika, muttei ryöstäydy käpälästä tai anna ylimääräisten virikkeiden häiritä keskittymistään.

Ratsuna Sisu on terhakka kuin terrieri - parempaa vertauskuvaa ei tälle täpinöissään tutisevalle otukselle keksi! Ori on luonteeltaan kuin allekirjoittaneen vanhan ystävän russeli ilman hyppimistä joka suuntaan - jos sen antaa rajoituksetta mennä, niin sittenhän se kyllä lähteekin oikein reippaasti ja lujasti, eikä meno hurjassa vauhdissa vastaa varmastikaan kaikkia taiteen sääntöjä. Sitä vastoin jos Sisulle asettaa selästä käsin selkeät rajat ja käskyt, ei se pullikoi sen kummemmin vastaan, vaikkakin voi liian energisinä päivinään pureutua kuolaimeen tai painua hermostuneesti sen alle liian pitkiksi venyvissä kouluharjoituksissa. Sisun kanssa vaihtelu ja rentous ovat avainsanoja, helpon B:n viisi minuuttia se vielä jaksaa puurtaa, mutta muuten äärimmäistä keskittymistä vaativat jutut sen kanssa kannattaa pitää mahdollisimman lyhyinä.

Sisu ei kuitenkaan ole mikään huono ratsu, vaikkei koulukiemuroiden vääntäminen suurissa määrin maitakaan. Ukkeli on erittäin hieno estehevonen ja peloton hyppääjä, eikä nopeasta tempostaan ja suuren suuresta hyppyhalustaan huolimatta kerää lainkaan niin helposti kierroksia tai kuumu mahdottomaksi kuin olettaisi. Se vaatii selkäänsä osaavan ja tasaisen kuskin, jolla pysyy pää kylmänä tiukimmissakin mutkissa ja lyhimmillä teillä - Sisu on varma hyppääjä, joka ei varmastikaan koskaan kiellä, mutta jonkun on kontrolloitava senkin innostumista, johdettava esteeltä esteelle ja pidettävä laukka laadukkaana. Ei sillä, etteivätkö oriin askellajit puhtaat olisi, mutta höyryveturina kiitäessään se unohtaa välillä liikkua hevosen lailla, ja sitten ollaankin pulassa sarjaväleissä. Oikea kuski selässään on Sisu ihastuttava ja valloittava näky selkeästi sivustakatsojankin silmään duunistaan nauttivana ponina - on tämä yksilö vaan niin rakastettava!

    Suku

 isä Cymraeg Gwrol
    wC, evm
 ii. Herfeid Coron
    wC, evm
 iii. Cymraeg Arda
    wC, evm
 iie. Cymraeg Llesar
    wC, evm
 ie. Heulog Hoelen
    wC, evm
 iei. Heulog Du-A-Gwyn
    wC, evm
 iee. Cymraeg Cwsg
    wC, evm
 emä Dymuno Da Bywyd
     wC, evm
 ei. Cymraeg Cofient
      wC, evm
 eii. Uchelisel
    wC, evm
 eie. Brefu Oen
    wC, evm
 ee. Golau Llygad
    wC, evm
 eei. Dinas Llundain
    wC, evm
 eee. Heulog Pelydr
    wC, evm

Sisulla on yksinkertaisesti yksi parhaita sukuja ulkomailta ostetuista hevosistani. Ori itse on todella hyvistä poneistaan arvostetun ja maineikkaan, mutta lakipykälien parissa paljon kiistellyn Heulog -tilan kasvattama, ja ainoa laatuaan näillä main mantua ei vain värinsä vuoksi. Sisun suvussa on todella paljon nk. vanhoja heuloglaisia, jotka ovat syntyneet ennen sen suuren siittolan ja valtion välisen lakikiistan alkua - kaikki tämän jälkeen syntyneet ponit ovat syntyneet Cymraeg-liitteellä kunniaa kymrin kielelle ja sen kulttuurille tehden.

Sisun suvussa on kaikki kohdillaan. Voidaan vaikka aloittaa sen upeasta isälinjasta Cymraeg Ardaniin, ensimmäiseen suurilta osin valkeaan kantakirjaan hyväksyttyyn oriin, joka ei ollut kimo. Heulogin tilan väki ymmärsi Ardanin isän Admiralin, suurimerkkisen ja kauniin, vaikkakin melko kulmikkaan ja kömpelön oloisen päistärikön periyttävän poikkeavaa väritystään erittäin hyvin. Tästä alkoi suuri projekti erikoisemman väristen, mutta silti hyvärakenteisten welshponien luomiseksi ja linjaamiseksi.

Emätammoiksi tuli valita mahdollisimman hyvärakenteisia ja moitteetta liikkuvia eläimiä kompensoimaan Admiralin heikkouksia, mutta tammat eivät saaneet periyttää lähes lainkaan omaa väriään - operaatio oli tilan silloisella kannalla hankala, ja vasta kolmas kerta toden sanoi Ardanin syntyessä rautiaasta tammasta Mam Y Ddaerista. Oriissa oli yksinkertaisesti kaikkea, temperamenttia, ulkonäköä ja liikettä, mitkä nostivat Heulogin tilan jokaisen huulille welsh cobeista puhuttaessa ja näyttelytuloksia plärätessä. Ardanista jäi useita, erikoisenkin värisiä varsoja, ja niistä parhaat jätettiin kotitallille kasvamaan ja jatkamaan Admiral-Ardan -linjausta.

Ardan risteytettiin menestyksekkäästi tallin toisen suurimerkkisen tammakasvatin, Herfeidin tilalle myydyn ja takaisin liisatun Cymraeg Llesarin kanssa. Llesar oli näyttelyissä erityisesti käyttöluokissa moitteettoman ravinsa ansiosta loistavasti menestynyt tamma, joka oli varsonut ennen Ardanin poikaa jo neljästi pienen tulevaisuuden voittajan - ei ollut siis mikään ihme, että näiden kahden ponin varsasta Herfeid Coronasta tuli vanhempiensa tapaan moninkertainen näyttelyvoittaja ja supersuosittu nimi jalostuksessa. Ori oli rautiaanpäistärikkö vahva hevonen, joka oli tuttu näky myös kärryjen edessä valjakkokilpailuissa. Coronin tapaus oli myös ensimmäinen, kun Heulogin tilan väki tutustui lakitupaan vihoittelunsa takia Herfeidin tilaa kohtaan - Heulogin porukka ei pitänyt siitä, ettei saanut nimetä Coronaa Cymraeg -kasvattajanimensä alle, vaikka toisen tallin kasvattajanimen käyttäminen oli ollut lähes ainoa paperille kirjattu sääntö emätammaa liisatessa.

Kahden maineikkaan welshkasvattajan kinastellessa keskenään raatihuoneella, vietti Sisun isänemä Heulog Hoelen menestyksekkäintä aikaansa näyttelykehien sisäpuolella. Vasta kahdeksanvuotiaana tamma rikkoi polvensa pahasti maastoesteitä hypätessään niin, ettei siitä oikein enää kalua saanut - omistaja päätti siirtää Hoelenin täysipäiväiseen siitostamman jobiin, vaikkei sen polviparka kestänyt varsojen painoa tamman kohdussa. Tammasta jäikin Sisun isän lisäksi vain muutama varsa.

Hoelen oli myyty jo pienenä varsanpahaisena muualle yksityisomistukseen, mutta sekin oli alun perin Heulogin kasvattama. Tamma polveutui upeasta mustasta, suurimerkkisestä Heulog Du-A-Gwyn -nimisestä oriista, joka oli vuosia aikaisemmin niittänyt voitokkaasti mainetta näyttelykehistä. Gwyn oli myös todella kuumaa kamaa silloisessa welshponijalostuksessa, mutta itse oriin kuoltua todella vakavaan puhkuriin muutaman vuoden jälkeen, tahtoivat kaikki yllättäen sen varsoista eroon puhkurin periytymisen pelossa - todettu oli, että suurin osa sen varsoista yski herkästi.

Tämän takia Gwyn on nykyään melko harvinainen nimi sukutauluissa, toisin kuin Hoelenin emä Cymraeg Cwsg, jonka perään haikaillaan vieläkin useiden kymmenien vuosien jälkeen sen kuoleman. Tamma oli kuulemma niin hyväluontoinen, että olisi alkanut vaikka keräilemään leppäkerttuja omistajansa mieliksi. Cwsg kiersi nuorempana jonkin verran näyttelyissä, mutta menestyi kaikista Heulogin kasvateista ehkä huonoiten - ura loppui lyhyeen ja tamma myytiin loppuelämäkseen paikalliseen ratsastuskouluun lapsia viihdyttämään ja muutamia varsoja pyöräyttelemään.

Kun Heulogin ja Herfeidin välit olivat taas lämmenneet, liisattiin Hoelen vuodeksi takaisin kasvattajalleen, jotta se voisi varsoa viimeiseksi jääneen varsansa Coronasta. Ja tämä yhdistelmä todella kannatti, Sisun isään Cymraeg Gwroliin periytyi vain ja ainoastaan sen vanhempien parhaat puolet - emän kultainen luonne, periksi antamattomuus, sekä rakkaus maastoesteisiin ja isän upea väri, liikkeet ja ulkomuoto. Gwrol niitti mainetta niin näyttelyissä kuin maastoestekilpailuissakin kuin viikatemies päitä, mutta sen kanssa oltiin ensimmäistä kertaa nihkeitä jalostuskäytön suhteen - Ardan-linjaus oli käymässä liian yleiseksi ja tunnetuksi, ja siittolan väki ymmärsi, että sitä tuli suojella paremmin säilymään ainutlaatuisena ja tavoiteltavana. Siksi Gwrol on astunut elämänsä aikana ulkopuolisia tammoja vain liisauksen yhteydessä - mikä on kyllä ollut ehkä ihan viisasta, muutoin Sisun kaltainen timantti olisi ehkä jäänyt syntymättä.

Sisun emä Dymuno Da Bywyd kuuluu nimittäin juuri näihin muutamaan muualta liisattuun tammaan. Suhteellisen isokokoinen Dymuno on tunnettu hyvistä periyttämisenkyvyistään, ja siksi olikin riskipeliä risteyttää Corona, jonka värin tahdottiin säilyvän maailmantappiin saakka jälkipolvissa, tummanruunikkoon tammaan, jonka kaikki varsat olivat kuin ilmettyjä kopioita itsestään - onni oli kuitenkin Heulogin väen puolella, kuten aina, ja varsasta tuli viehättävän isänsä värinen. Toki Sisussakin näkyy sen emän vaikutus, oriin lempeä ja rauhallinen yleisilme sekä lyhyiksi jääneet jouhet kertovat harjaantuneelle sanoitta sen olevan emänsä jälkeläinen. Dymuno oli tunnettu toki muustakin kuin vain varsoistaan, tamma toimi siihen aikaan poikkeuksellisesti kouluratsuna ja kymppejä heltisi tuomarilta kuin tuomarilta sen lisäyksistä sekä järkähtämättömästä tasapainosta kokoamisissa.

Luontainen kouluratsun olemus, joka tosin Sisuun asti ei enää kantanut, periytyi tammaan sen isänisältä Ucheliselta, joka ei ollut ehkä sen kummempi rakennekukkanen, mutta sitäkin nöyrempi ja miellyttävämpi luonteeltaan varsinkin oriiksi. Punaruunikko ori syntyi Pohjois-Walesin perukoilla vanhaan cob -sukuun eräällä lehmätilalla, jossa sen vanhemmat olivat työskennelleet koko pienen ikänsä - myös Ucheliselin oli tarkoitus seurata vanhempiensa jalanjälkiä, mutta perheen tyttö innostui ponin ratsunkyvyistä ja toi sen mukanaan muuttaessaan kaupunkiin kilpaponiksi. Samoihin aikoihin varsin tutuksi tullut Heulogin siittolan väki etsi uutta siitosoria, ja ukkeli vaihtoi omistajaa kovalla rahalla. Ja ainiin, sillä tytöllä on nykyään puoliverisiittola pyhitettynä kouluratsastukselle ;)

Ensi töikseen Uchelisel laitettiin astumaan kaunis ja siro pieni tamma nimeltä Brefu Oen, joka ei ollut kunnostautunut sen kummemmin yhtään millään ratsastuksen tai näyttelyn alalla. Vaalealla tammalla oli todella kauniit silmät ja jalo pää, mutta nätti naama ei valitettavasti riitä Walesin tiukkaluokkaisissa näyttelyissä ykköspalkintoihin. Oenin varsasta, Sisun emänisästä Cymraeg Cofientista, tuli kuitenkin melko näyttävä kaveri ja se menestyi nuorempana näyttelykehissä kuin vanha tekijä muihin rimppakinttuihin verrattuna. Se oli lähes aina ikäluokkansa ykkönen, kunnes omistaja intoutui ratsuttamaan sitä vähän liian aikaisin väärällä tavalla ja sen selkä jäi aavistuksen kehittymättömäksi. Cofient myytiin niin ikään hyödyttömänä muualle, mutta se sai pitää miehuutensa uuden omistajansa valjakkoponina toimiessaan.

Dymuno Da Bywydin isänpuolesta riittää tosiaan enemmän kerrottavaa kuin sen äidin sukulaisista, mutta eivät nekään silti mitään aivan surkeita otuksia olleet. Emä Golau Llygad polveutui suoraan vanhan linjan heulogilaisesta, jolta se peri ihastuttavan luonteensa sekä valtavan vatsan - Llygad ei ollut koskaan varsinaisesti lihava poni, se vain oli hirveän suurikokoinen varsinkin leveysmitoiltaan. Tämän takia tammaa ei turhaan alettukaan näyttelyttää, mutta se vietti hyvän elämän omistajansa luona ja varsoi kolme nättiä tammavarsaa.

Llygadin emä oli se paljon puhuttu heulogilainen Pelydr, joka sai hevosmaisen olemuksensa takia äkkiä matkapassit kasvattajansa luota. Tamma oli iso, todella iso rotunsa edustajaksi, ja se oltaisiin aivan hyvin voitu kantakirjata D-sektion edustajaksi, mutta itsepäisen kasvattaja piti päänsä ja tahtoi kutsua kasvattiaan C-sektion edustajaksi. Tamma oli myös yllättävän raskastekoinen, ja se myytiinkin hoitamaan erään lehmäfarmin peltotöitä nöyrän luonteensa, vahvuutensa ja hyvien jalkojensa takia.

Samassa kylässä missä kyseinen farmikin sijaitsi, harjoitti eräskin yksityishenkilö welshponien kasvatusta. Hän rakastui täysin rautiaaseen liinaharja-Pelydriin, ja tarjoutui astuttamaan sen omalla oriillaan Dinas Llundainilla, joka päinvastaisesti oli suhteellisen pienikokoinen oriiksi. Varsa-Llyganin sitten synnyttyä myytiin se samoin tein isäoriin omistajalle, joka jaksoikin hoivata sitä sen ensimmäiset viisi elinvuotta, minkä jälkeen hän valitettavasti ajautui konkurssiin ja joutui myymään hevosensa. Llundai-oriista hän sai kuitenkin hyvät rahat, sillä vaikkei ukko mikään komistus ollutkaan rimppakinttuisen olemuksensa takia, oli se järkevä ja selväpäinen luonteeltaan sekä aina valmis palvelemaan kärryjen edessä.

    Jälkeläiset

Sisu on tarjolla welshponijalostukseen!

25.05.2010 o. Chwilfriw Anghelf Dawn (e. Gwawr Angylion), omistaja: Paraatiponit
09.08.2011 o. Gwalch Cableddus (e. Lowngwyn Calabria), omistaja: Juli
02.02.2012 o. Chwyf Ffarwel Dawn (e. Swansea Tân), omistaja: Christa W.
02.03.2012 t. Tegeirian Dawn (e. Swansea Tân), omistaja: Meow
16.03.2012 t. Cwmnantcol Ffanci (e. Dwysan Mairwen), omistaja: NuuNuu

    Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

08.04.2012, päiväkirjamerkintä
Viime kuussa päätin repäistä jälleen uusien laatuarvosteluiden valloittamisen suhteen - VPA, eli villeihin painottuneiden laatuarvostelu piti uuden tilaisuuden ja hetken mielijohteesta ilmoitin Paraatiponeista kaksi poitsua arvosteltavaksi. Sisun seuraksi matkaan lähti yleistä kaaosta aiheuttamaan Panther, mutta mustan räyhänhengen aggressio ei onneksi tarttunut tähän raudikkoon hymypoikaan. Se esiintyi arvioinnissa edukseen ja kotiin palattiin hyvillä mielin odottelemaan paperisodan jälkeistä tulosten julkistamista. Ja tänään saatiin vihdoin postia VPA:n suunnalta - Sisu palkittiin hienosti ensimmäisellä palkinnolla ja oikein mallikkain pisteinkin, suvuttomalta 92 pointsia ei ole lainkaan huonommin repäisty!
Kommenttiakin sai allekirjoittanut tuomareilta: ”luonne: ’Selkeää tekstiä, kielioppi kunnossa. Voisikohan luonnekuvausta silti hieman tiivistää, orin perusluonne tuli ilmi jo ensimmäisistä kappaleista ja lopuissa samaa vain toistetaan eri tilanteissa.’ sukuselvitys: ’Mukavaa luettavaa ja laajasti selitetty draamat ja muut, jäin kuitenkin kaipaamaan itse hevosista enemmän tietoa (etenkin perustietoja ja kilpailumenestystä yms, joita ei sukutaulustakaan käynyt ilmi)’"

05.09.2011, päiväkirjamerkintä
Sisun kanssa aletaan olla siinä pisteessä, että poitsua voisi pikkuhiljaa alkaa tuuppia VWY:n laatuarvostelun suuntaan. Ukkeli on tehnyt hienon kisauran, sillä on pari hienoa jälkeläistä ja arvon poni itse on vielä hyvin pirteässä ja virkeässä kunnossa - minkäänlaisia kyllästymisen merkkejä esiintymiseen tai uusiin seikkailuihin ei ole havaittavissa, vaikka kyseessä ei olekaan enää mikään nuori oriinkoltiainen. Pakko sanoa, että Sisu on milteipä nyt parhaassa terässään! Se on sopivasti kokemuksen viisastuttama ja osaa rauhoittua nyt tasaisemmaksi käsiteltäväksi - nyt sen voi sanoa jopa malttavan odottaa kuskia esteiden välissä, mutta sen huumorintajuisuus ja vilkkaus eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään. Nyt se edustaisi itseään varmasti parhaiten arvostelussa ja palkinnon myötä sille saisi ehkä hommattua vielä muutaman jälkeläisen lisää - Sisulta puuttuu vielä ainakin tytär.. Sisu-prinsessa nimittäin!

15.08.2011, päiväkirjamerkintä
Ohhoh, miltei unohtui raportoida, kuinka Sisulle on siunaantunut lisää jälkikasvua - Julin D-tamma Lowngwyn Calabria varsoi sille komean orivarsan, joka on vanhempiensa tapaan rautias ja korkeasukkainen tapaus. Tästä ei tällä kertaa voi pelkästään Sisua kiittää, kun emäkin on sukkineen ja läseineen sabino, mutta kylkiensä ja vatsanalusensa jonkinlaisen rabicanokuvioinnin Cableddukseksi nimetty tapaus on varmasti perinyt isältään! Lyhyessä ajassa tuosta poitsusta on kasvanut kovin roteva ja suurilinjainen tapaus - se tullee ohittamaan isänsä säkäkorkeudessa jossain vaiheessa ja yltänee D-sektioksi, mutta eipä se mikään huono juttu välttämättä ole. Odotukset ovat sen suhteen korkealla, Sisun esikoinen Chwilfriw Anghelf on kovapäisyydestään huolimatta menestynyt ansiokkaasti kilpailuissa!

Kouluvalmennus toukokuussa 2011, valmentajana tiiap
"Tehtävänä oli tehdä rauhoittavia väistäjä ja siirtymisiä, koska Sisu oli melkoisen virkeänä. Ensimmäisessä tehtävässä piti tehdä uraa pitkin väistöä ja väistön sisällä siirtyminen raviin ja takaisin käyntiin. Ensimmäinen väistö meni touhottaessa, mutta lopulta Sisu rupesi kokoamaan ja käyttämään kroppaansakkin oikein. Väistöjen jälkeen teimme todella lyhyitä laukkapätkiä ympyrällä kaksi askelta ravia ja kaksi laukkaa, aluksi siirtymiset venyivät paaaljon pitemmiksi. Vasempaan kierrokseen Sisu alkoi jo rauhoittua ja teki lähes kaikki siirtymiset ajallaan."

Estevalmennus toukokuussa 2011, valmentajana Jonna
"Pidin toisen valmennuksen tälle parille. Tänään vuorossa oli puomit, joten emme kuluttaneet kovin aikaa alkuveryttelyihin. Pari harjoitteli puomeja kaikissa askellajeissa tempoa lisäten. Pari kertaa puomit siirtyivät kavioiden mukana eteenpäin, mutta danin ollessa sinnikäs Sisun jalat nousivat tarpeeksi korkealle. Sisu alkoi olla jo vähän äkäinen, koska ruoka-aika oli edessä, joten päätimme lopettaa valmennuksen tähän."

Estevalmennus toukokuussa 2011, valmentajana Jonna
"Dani oli jo verytellyt Sisun kanssa parisenkymmentä minuuttia, joten siirryimme suoraan ristikoihin. Dani ylitti Sisun kanssa esteet todella hienosti ja mallikkaasti. Pari kertaa esteiden kanssa oli ongelmia, jotka täytyi selvittää parin harjoittelukerran jälkeen, mutta suurimmaksi osaksi ne hoituivat helposti! Pari jäi vielä harjoittelemaan ristikoita, koska dani ei vielä luottanut itseensä tarpeeksi."

Estevalmennus huhtikuussa 2011, valmentajana Päivie
"Tänään ehdin paikalle ennen teitä ja kasailin tämän päivän esteitä, kun tulitte. Pyysin verryttelemään ja kasasin muutaman ristikon ja pystyesteen lämmittelyä varten. Toiseen päähän kenttää kasasin 80cm korkean pystyesteen ja lankkuesteen ja asetin ponnistuspuomit. Kun olitte lämmitelleet, pyysin hyppäämään esteen ensin suoraa lähestyen. Kun olitte hypänneet muutaman kerran molemmat, vaihdettiin lähestymissuunta. Nyt esteelle tultiin kaartaen jyrkästi toinen oikealta ja toinen vasemmalta. Molemmat puolet sujuivat hienosti, ja kun olitte hypänneet vielä muutaman kerran, olikin tunti jo kulunut ja loppuverryttelyn aika."

Estevalmennus huhtikuussa 2011, valmentajana Päivie
"Ravailitte kentällä alkuverryttelyksi. Kasasin vielä muutaman lämmittelyristikon ja cavaletin, ja teidän lämmitellessä kasailin muutaman jumppasarjan: innari, yhden askeleen ja kolmen askeleen sarjaeste olivat päivän epistola. Pelkäsin aluksi, että ori rysäyttää intopiukkana esteistä läpi, mutta sait sen hyvin koottua ja hypyt sujuivat todella hienosti. Tunti kului nopeasti, mutta Sisun hikiset kyljet paljastivat, että aika oli todellakin kulunut työnteossa!"

Estevalmennus joulukuussa 2010, valmentajana chanel
"Tänään oli valmennuksessa vuorossa jumppasarja, joten ohjeistin danin alkuveryttelyä hieman. Dani verytteli Sisun kuuliaiksi ja herkäksi, jotta se malttaisi jumpalla, eikä juoksisi esteidden läpi. Aloitimme kuuden esteen jumpalla, jonka estekorkeus oli noin 50cm. Kun dani oli hypännyt jumpan kaksi kertaa vaihdoimme suuntaa ja korotin jumpan 80cm ja lopulta 110cm. Kun Sisu viimein tajusi mikä oli harjoituksen idea ja rauhoitti menoaan, annoin danille luvan siirtyä loppuveryttelyihin."

Estevalmennus joulukuussa 2010, valmentajana chanel
"Annoin danin verkata danin itsenäisesti sekä laukassa että ravissa, jonka jälkeen, pikaisten välikäyntien jälkeen aloitimme pienillä, 50cm korkeilla pystyillä. Harjoittelimme eri pituisia linjoja erilaisista kulmista sekä sarjoja. Tunnin lopuksi ohjeistin ratsukon hyppäämään 110cm korkean, kahdeksan esteen radan. Hypytin ratsukkoa kaksi kertaa läpi radan, jonka jälkeen annoin danille luvan siirtyä loppuveryttelyyn."

25.05.2010, päiväkirjamerkintä
Whoa, Sisun ensimmäinen jälkeläinen syntyi tänään - kultainen mamma Angylion puski tänään maailmaan pirteän ja kovin energisen, romuluisen orivarsan, joka on perinyt emältään ruunikon värityksen, mutta isältään ainakin korkeat sukat ja läsin! Poitsulla näyttäisi olevan myös jonkinlaista sekakarvaa kyljillä kuten isällänsäkin, mutta se voi vielä karvan vaihtuessa hävitä - toivottavasti kuitenkaan ei, rakastan Sisun väriä ja olisi enemmän kuin mieluisaa saada se jatkumaan myös sen jälkipolville. Toistaiseksi nimetön pikkupoitsu pääsi tekemään tuttavuutta isukkinsa kanssa aidan läpi ja Sisu näytti miltei siltä, että se tunnisti varsan omakseen, enhän mä hevosten aivoituksia sen syvemmin tunne, mutta kyllä oli ukkelilla siinä määrin innostunut pörinä ja hörinä päällä.. Katsotaan, täyttyvätkö Sisun saappaat helposti tulevaisuudessa juniorilta. ;)

14.04.2010, päiväkirjamerkintä
Tämän poitsun elämässä kääntyy uusi lehti sitten kilpailu-uran loppumisen - tänä keväänä Sisu pääsee ensi kertaa laiduntamaan tammojen kanssa. Laidun on kasvanut tänä vuonna harvinaisen nopeasti hyvin vehreäksi, aidat on vastikään kunnostettu, tilaa riittää ja Sisulle suunnittelemani tamma on täydellisesti aivan pian kiimassa. Samalle laitumelle pääsevät parille seuraa pitämään pari tiinettä, vanhempaa tammaa ja ehkä muutama nuorukainen. Sisu saa sitten hölmistyneenä etsiä paikkaansa porukassa ja kehittää nopeasti valvovien mammojen silmien alla sosiaalisia taitojaan kauniimpaa sukupuolta kohtaan.. ;) Sisu on saanut ulkoilla tulevan morsmaikkunsa Gwawr Angylionin kanssa näkö- ja hirnumisetäisyydellä, miltei jopa kosketuksen päässä toisistaan, että aivan tuntemattomia ne eivät toisilleen enää ole - eiköhän viikossa pitäisi alkaa tapahtua, peukkuja pystyyn nyt vaan!

    Kilpailut

Sisulla kilpaillaan pääpainoisesti esteratsastuskilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 45 kpl

21.12.10, villit estekilpailut, 100 cm : 01/06
20.12.10, villit estekilpailut, 100 cm : 02/06
20.12.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/10
18.12.10, villit estekilpailut, 100 cm : 01/06
01.12.10, villit estekilpailut, 100 cm : 03/18
30.11.10, villit estekilpailut, 110 cm : 02/21
29.11.10, villit estekilpailut, 100 cm : 01/18
21.11.10, villit estekilpailut, 100 cm : 01/18
21.11.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/15
20.11.10, villit estekilpailut, 100 cm : 03/18
19.11.10, villit estekilpailut, 100 cm : 02/18
19.11.10, villit estekilpailut, 110 cm : 03/15
17.11.10, villit estekilpailut, 110 cm : 02/15
29.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 05/27
24.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 04/26
22.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 05/26
16.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 04/23
14.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/22
13.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 03/22
11.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 04/23
10.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 02/23
08.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 04/19
06.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 04/19
06.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/17
04.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/17
01.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/17
30.09.10, villit estekilpailut, 90 cm : 03/57
28.09.10, villit estekilpailut, 90 cm : 03/57
27.09.10, villit estekilpailut, 90 cm : 01/57
19.08.10, villit estekilpailut, 100 cm : 01/41
10.07.10, villit estekilpailut, 100 cm : 04/34
09.07.10, villit estekilpailut, 100 cm : 02/34
20.10.10, villit estekilpailut, 90 cm : 02/37
19.10.10, villit estekilpailut, 110 cm : 03/27
18.10.10, villit estekilpailut, 100 cm : 01/40
16.10.10, villit estekilpailut, 110 cm : 03/27
14.10.10, villit estekilpailut, 110 cm : 03/31
13.10.10, villit estekilpailut, 90 cm : 03/59

08.10.10, ERJ, 110 cm : 04/22
10.10.10, ERJ, 100 cm : 04/26
10.10.10, ERJ, 110 cm : 03/22
15.07.12, ERJ, 100 cm : 06/40

25.04.12, MEJ, 110 cm : 06/47
26.04.12, MEJ, 110 cm : 05/47
27.04.12, MEJ, 110 cm : 04/37

 

Cymraeg Chwa on virtuaalihevonen.
Kuvat © Anthony Booth
Kaiken muun materiaalin © dani 2013, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!