otsikko
Etusivu      Talli ja tilat      Ponit      Toiminta      Muuta

 

    Collfarn Rhosod VH06-025-6207

Kuollut 05.11.2011

  Virallinen nimi   Collfarn Rhosod   Säkäkorkeus   131 cm
  Lempinimi   Ruusu   Syntynyt   30.08.2008, VHKR
  Rotu   Welsh cob -tyypin poni (C)   Sukupuoli   Tamma
  Väri   Rautias   Kasvattaja   Collfarn Stud
  Omistaja   dani VRL-03561   Painotus   Yleispainotus

Koulutustaso: heA, 100 cm
Käyttö: Siitosponi

Saavutukset: VWY-C, arvonimi myönnetty 05.11.2011

    Taustaa

Ruusu on sukunsa puolesta aarre talliini, vaikka oikeastaan ostin sen otuksen lihapullamaisen pyöreän ulkonäön takia; voi herrantuuteli kun tamma oli suloinen, jo vuotiaana kakarana mutaisessa tarhassaan karva tipahdellen tuppoina sen säntäillessä joka suuntaan silmät villisti pyörien! Ensitapaamisesta muutaman kuukauden jälkeen Ruusu sai lähteä huolella paketissa kohti uutta kotiaan, ja sillä ajalla allekirjoittanutkin sai tutkittua sen sukua tarkemmin todeten sen olevan aivan upea.

Harmi vaan, ettei Ruusu ole luonteensa puolesta mikään edustusjälkeläinen sen hienoille sukulaisille… Allekirjoittanut kuitenkin suuresti toivoo, ettei tamma ole aivan kehno periyttäjä vaan yllättäisi joskus oikein iloisesti luimukorvien sijaan upealla varsalla. Ainakin se on periyttänyt esikoiselleen roppakaupalla karismaa sekä mainion ulkonäön.

    Luonnekuvaus

Ruusu on tallin fanipala. Ai miksikö? No koska se vie koko käden! (hekoheko)
Allekirjoittaneen surkeista vitseistä välittämättä tämä tamma on kyllä hampaittensa kanssa hieman aktiivisempi tapaus - ei välttämättä ilkeä, vaan hieman lyhythermoinen, ei tieten tahtoen väkivaltainen, mutta toimii ilman varoituksia. Kieltämättä Ruususta saa helposti sen pahan ponin kuvan, kun pikkutytöt juoksevat itkien sen luota karkuun, eikä ratsunakaan olosta tule aina mitään. Tosiasiassa tälle tapaukselle pitää vain näyttää selkeästi kaapin paikka, selkeän johtajan saatuaan Ruusu ei kokeile enää rajojaan eikä äksyile turhia; ennen uutta tuttavuutta.

Tamma suhtautuu hoitotoimenpiteisiin hieman vaihtelevasti, usein kyllä varsin mitäänsanomattomasti seistessään riimu päässään kiinnisidottuna - sen karsinaan saa tulla ja mennä, harjata ja raapia kumisualla; Ruusu on kyllästymistä myöten tottunut arkirutiineihin, ja pikkutyttöjen säikyttelystä se kalastelee piristettä päivänsä sille ajalle, minkä se joutuu viettämään sisällä.

Hoitamisesta syntyy extreme-numero, kun tammaa kohti ei saapastellakaan riimut ja narut kourassa, vaan annetaan sen olla vapaana. Allekirjoittanut voi luvata, että pian karsinan oven sulkemisen jälkeen tallissa kaikuvat hoitajan suloisen tappurankatkuiset komennot ja kiellot umpiluupäiselle tammalle. Nokkimisjärjestyksen selvitessä Ruusu osaa kyllä käyttäytyä asemansa mukaisesti - mikäli hoitaja osaa hoitaa homman puolelleen, seisoo tamma kuuliaisen happamasti korvat lerpullaan hoidon ajan, jos taas ei, joutuu hän kestämään ponin sietämätöntä pompottelua.

Ruusu ei ole mikään herkkähipiäinen otus, mutta aivan holtittomasti ei sitäkään sovi harjailla; vaikka aluksi se vaikuttaisi pitävän kumisualla raapimisesta, voi se harjauskohdan muuttuessa olla jo sietämätöntä. Ota siinä sitten tamman mielipiteestä selvää! Sidottuna Ruusu nostaa kavionsa kiltisti putsattaviksi, vaikkei sillä tosin ole aikomustakaan kannatella koipiaan itse. Kengittäjä saa kokea saman kohtalon, kunhan saa ponin maahan liimatut kaviot revittyä lattiasta. Eläinlääkäri on Ruusun vakiokiukuttelunkohde, jonka läsnäolon aikana korvat pysyvät niskaan liimattuina ja purukalusto viritettynä - hoitajan parasta pitää tiukasti siitä riimunnarusta kiinni!

Ei liene mikään yllätys sinänsä, ettei Ruusu pidä satuloimisesta. Satula tuotaessa näköpiiriin alkaa tamma steppailla kärttyisästi narun päässä; ilmeisesti se tahtoo vaikeuttaa satulan asettamista selkään viimeiseen asti. Vyön kiristys nousee jokakertaiseksi ongelmakohdaksi, kun tamma alkaa ensin potkia kainaloitaan hoitajan kurottaessa ottamaan vyötä toiselta puolelta, ja kiristäessä Ruusu pullistelee koko vatsansa maksimoidulla venyvyysasteella vastaan. Suitset eivät ole niin suuri ongelma tälle tammalle, koettaahan se epätoivoisesti nostaa päätään katonrajaan, mutta kirotuilla kaksijalkaisilla on aina jakkarat valmiina.

Pesusta Ruusu, kumma kyllä, taitaa pitää - onhan veden läikyttäminen sen typerän hoitajan päälle ihan mukavaa! On syytä varautua todelliseen vesikaaokseen tamman käydessä pesulla, eikä lähipiirin ihmisillä ole toivoakaan pysyä kuivina ponin käyttäessä kaikki keinot napata letku ja heiluttaa sitä iloisesti hampaissaan.

Ratsastaessa Ruusu on hidas järkäle, joka puskee alkutunnista raskaasti kuin ruosteinen veturi vailla polttoainetta. Avuille se on samaan aikaan täysin kuuro, päästään raskas ja takaa epäaktiivinen; selkään on siis turha nousta ilman kannuksia ja raippaa. Ratsastajan on heräteltävä tammaa roimasti ja vedettävä pää saman tien ylös jalkojen välistä, tai se jää sinne lopputunnin ajaksi. Kunnon eteenajot ja aktiivinen taivuttelu suurilla, loivilla kaarilla saavat Ruususta kuoriutumaan irtonaisliikkeisen kouluponin, joka kulkee mielellään oikeinpäin ja tuomareidenkin silmää miellyttävässä muodossa. Vaikkeivät lisäykset olekaan tämän otuksen vahvin laji, eikä se ehkä ole kaikista herkin avuille, on se kuitenkin ihan omiaan muun muassa pohkeenväistössä, mikäli ratsastaja saa sen innostumaan polkemaan kunnolla syvälle ristiin.

Esteilläkin yleispainotteinen Ruusu on ihan kelpo humma, vaikka kuuluu myös tässä lajissa siihen kastiin, jota pitää ennemmin patistaa kuin hidastaa. Kultapäivinään metriäkin loikannut tamma pitää enemmän puomien ylityksistä vain askellajien parantamisessa koulutreenien lomassa, mutta joskus tankkeri innostuu hyppimään oikein kunnolla - ja tämän tamman mittapuulla se on sitten menoa. Joskus jopa tykinkuulamaisesti esteelle ampaiseva tamma hyppää ehkä hieman varomattomasti jalkojensa kanssa, mutta kiellä se ei koskaan eikä kapinoi ratsastajan valitsemia, tiukkojakaan, reittejä vastaan. Kilpailuissa tunnelma on aivan erilainen kuin latistavassa kotipihassa, ja silloin Ruusu onkin edustavampi niin pienten valkoisten aitojen sisäpuolella kuin myös estekyhäelmien keskellä.

Maastossa Ruusu on oma tankkerimainen itsensä, joka laahaa turpa kuralätäkössä ohjien juuri ja juuri säilyen ehjinä tai tepsuttelee pää taivaissa koettaen kurotella puiden lehdistöistä välipalaa. Maastoesteille tamma syttyy hieman rataesteitä helpommin ja ampaisee rakettina pelottavimmillekin kiinteille tukkikasoille - voihan niiden jälkeen jatkaa matkaa ratsastajan estelystä huolimatta ja karauttaa mustikkamaalle marjoja popsimaan.

    Suku

 isä Meteor Wib
    wC, evm
 ii. Serennig Cerddediad
    wC, evm
 iii. Serennig
    wC, evm
 iie. Naid Hir
    wC, evm
 ie. Meteor Gweddw
    wC, evm
 iei. Lloyd Radw
    wC, evm
 iee. Enfys Johanna
    wC, evm
 emä Collfarn Meillionen
     wC, evm
 ei. Pren Bwbach
      wC, evm
 eii. Clerigwr
    wC, evm
 eie. Golau-Leuad
    wC, evm
 ee. Collfarn Bedwen
    wC, evm
 eei. Pregethwr
    wC, evm
 eee. Collfarn Onnen
    wC, evm

Ruusun hankin lähinnä sen sukutaulun takia - ponilla on upea emälinja Collfarn Onneniin, mutta valitettavasti omistamani poni osoittautui tuon koko Brittein kuulun linjauksen ainoaksi flopiksi. Ruusun sukutaulusta löytyy myös kaksi legendaarisen Meteor-siittolan kasvattia, ja mikäli ne löytyisivät isälinjasta, olisi tamman suku täydellinen ja se oltaisiin myyty vain Jumalalle; ne ovat kuitenkin isän sekä valitettavasti isänemän paikalla, hienoja otuksia ovat silti kumpainen! Muutoin Ruusun suku on melko tuntematon, tosin sen isovaari Serennig on myös mainitsemisen arvoinen yksilö.

    Jälkeläiset

Ruusu on tarjolla welshponijalostukseen!

25.12.2009 t. Rhonwen Dawn (i. Wolfcult), omistaja: Huttis
10.08.2011 o. Ferghus Dawn (i. Fhinstha), omistaja: Juli

    Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

Ei Ruusu ole vielä missään käynyt..

    Kilpailut

Ruusulla kilpaillaan pääpainoisesti VRLn jaosten alaisissa kilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 50 kpl (24 krj, 26 erj)

04.10.08, KRJ, heC : 05/52
11.10.08, KRJ, heA : 03/40
12.10.08, KRJ, heA : 04/40
20.10.08, KRJ, heA : 02/50
19.10.08, KRJ, heC : 05/40
22.10.08, KRJ, heA : 04/52
25.10.08, KRJ, heC : 07/52
25.10.08, KRJ, heB : 02/52
25.10.08, KRJ, heA : 02/52
26.10.08, KRJ, heA : 04/60
26.10.08, KRJ, heC : 06/52
05.11.08, KRJ, heB : 03/100

17.10.08, ERJ, 80 cm : 03/50
21.10.08, ERJ, 80 cm : 05/55
17.11.08, ERJ, 70 cm : 01/24
17.11.08, ERJ, 80 cm : 05/30
13.11.08, ERJ, 80 cm : 07/89
04.11.08, ERJ, 90 cm : 06/69
04.11.08, ERJ, 100 cm : 01/73
04.11.08, ERJ, 90 cm : 07/73
09.11.08, ERJ, 100 cm : 07/50
09.11.08, ERJ, 100 cm : 07/50
23.10.08, ERJ, 100 cm : 02/40
25.10.08, ERJ, 90 cm : 02/43
26.10.08, ERJ, 80 cm : 04/40
04.11.08, KRJ, heB : 06/150
03.11.08, KRJ, heA : 03/35
15.07.09, KRJ CUP, heA : 04/389
06.08.09, KRJ, heA : 05/50
25.08.09, KRJ, heA : 08/100
27.08.09, KRJ, heA : 02/100
03.10.09, KRJ, heC : 02/100
07.10.09, KRJ, KNS : 04/100
09.10.09, KRJ, KNS : 06/100
11.10.09, KRJ, heC : 07/100
01.10.09, KRJ, heB : 05/48
25.10.09, KRJ, heA : 08/100

27.10.08, ERJ, 80 cm : 03/40
29.10.08, ERJ, 80 cm : 02/40
10.01.09, ERJ, 90 cm : 06/60
10.01.09, ERJ, 100 cm : 04/60
03.02.09, ERJ, 80 cm : 04/50
15.02.09, ERJ, 90 cm : 07/50
18.07.09, ERJ, 80 cm : 05/30
17.07.09, ERJ, 90 cm : 01/69
20.07.09, ERJ, 90 cm : 07/100
22.07.09, ERJ, 90 cm : 05/100
23.07.09, ERJ, 90 cm : 09/100
02.08.09, ERJ, 80 cm : 05/100
17.07.09, ERJ, 90 cm : 06/50

 

Collfarn Rhosod on virtuaalihevonen.
Kuva © Anthony Booth
Kaiken muun materiaalin © dani 2011, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!