otsikko
Etusivu      Talli ja tilat      Oriit      Tammat      Toiminta      Muuta

 

    Wynn Merwin VH11-025-0029

Kuollut 10.03.2013


  

  Virallinen nimi   Wynn Merwin   Säkäkorkeus   136 cm
  Lempinimi   Mervin   Syntynyt   11.11.2008, VHKR
  Rotu   Welsh cob -tyypin poni (C)   Sukupuoli   Ori
  Väri   Päistärikkö   Kasvattaja   Brigid Wynn
  Omistaja   dani VRL-03561   Painotus   Estepainotus

Koulutustaso: heB, 110 cm
Käyttö: Kisaponi

Saavutukset: VWY-II, 4 + 7,5 + 4 + 20 + 5 = 40,5p. 27.12.2010
                    VWY-B, myönnetty 09.03.2013

    Taustaa

Mervin on mielenkiintoinen ostos - se ei ole suuren tai tunnetun siittolan kasvatti, sitä ei ole ostettu veripäissä toisten kanssa taistellessa huutokaupasta, jossa hinnat kohoavat kuuraketin lailla taivaisiin ja itse asiassa ori on isälinjansa floppi. Epäonnistunut yksilö, joka myytiin pois, koska ei täyttänyt isälinjansa kriteerejä, eikä ollut emänsä kaltainen iloinen ja positiivinen yrittäjä. Silti se on aivan mahtava, todella upea ja hyvin esteradoilla menestyvä poni - allekirjoittanut hommasi silloisen kolmevuotiaan roikulipoitsun sen yksityishenkilönä pysyttelevältä kasvattajalta suhteelliseen pieneen hintaan, vaikka Mervinin ihanalla päistärikkövärityksellä olisi voinut rahastaa helposti ja allekirjoittanutkin olisi maksanut pari tonnia mielellään lisää.

Mervinin katsottiin kuitenkin olevan liian huono, jostain kumman syystä. Myöhemmin meikäläisen luona uudessa kodissaan ori osoittautui myös melkoiseksi kiukkupussiksi, mutta kun se kerran irtohypyttäessä intoutui loikkaamaan puoliveriselle tarkoitetun esteen, olivat kaikki silloin maneesissa olleet myytyjä. Hieman alle nelivuotias pieni poni hyppäsi sillä lailla sen kokoisen esteen? Oriin kouluttaminen ei ollut helppoa, mutta aikaa myöten se osoittautui hyvin yritteliääksi ja lahjakkaaksi ratsuksi varsinkin estekentillä. Myöhemmin tätä ukkelia tullaan käyttämään jalostukseen sekä värinsä, että estekapasiteettinsa ansiosta!

    Luonnekuvaus

Mervin on melkoinen moottöripää - puoliverisiin verrattain pienestä koostaan huolimatta se on aivan varma olevansa kovinkin macho ja supercharmikas naistenmies, joka vikittelee hameväkeä luokseen tekemättä mitään samaan tapaan kuin mehiläiset kerääntyvät makean ääreen. Ori ärisee ja mahtailee jatkuvasti isommilleen ja käsittelijöilleen, ja sitä tuntuu olevan mahdotonta miellyttää, ellei ole laumaa tammoja kainalossa. Mervin osaa olla myös hyvin töykeä ja röyhkeä, ja se antaa mielellään sellaisen kuvan, että lähtisi mieluummin baariin kuin jaksaisi katsella hoitajansa naamaa sekuntiakaan - ponin ylimielinen asenne ärsyttää, mutta ennemmin tai myöhemmin kärsivällinen ja sinnikäs hoitaja palkitaan vain muutamasta ihmisestä pitävän nirppanokan kiintymyksellä. ;)

Laitumella Mervin tykkää elää yksinvaltiasfantasioitaan, eikä se tule lainkaan toimeen toisten oriiden kanssa. Se on kuitenkin sen verran vähän yksikseen liikkuva, ettei sille ihan omaa laidunpalstaa voi jakaa - siksipä se on saanut vuosien mittaan tottua elämään naapurin ex-ravuriruunan seurana ja hevosten välille on muodostunut melkoinen viha-rakkaus -suhde. Mervin viihtyy yksin, mutta toisaalta se tahtoo vakiopompotettavansa seuraa pysyäkseen viihdytettynä.
Taluttaessa ori on hankalahko, eikä sitä sovi liikuttaa yhtään minnekään ilman ylimääräistä kettinkiä suussa. Se joko kiihdyttelee taluttajansa ohi jatkuvasti tai hidastelee syömään jääneen kaalimadon lailla. Mikään ei kelpaa arvon Mervinille.

Hoitaessa ryökäle on ehdottomasti sidottava kiinni, sillä se ei jaksaisi sitten yhtään miellyttää hoitajaansa näyttämällä nättiä naamaa tai seisomalla aloillaan karsinassa - se kiertelee karuselliponin tapaan ympyrää, uhittelee ottamalla nopeita askelia eteen, irvistelee ja kuopii jaloillaan pitkälle eteen. Kultaisimmillaan omaa elämästä hoitajaa kohtaan Mervin on aivan toinen poni, iloisesti korvat hörössä seisova ja utelias herrasmies, mutta valitettavasti allekirjoittanutkin on saanut toistaiseksi niskaansa vain salamoita oriin puolelta.
Käytävällä seistessään Mervin ei riehu ja raivoa joka ilmansuuntaan, vaan seisoo melko tympääntyneenä aloillaan. Muille oreille ja ohikulkijoille se irvistelee rumasti, viskoo ehkä päätään ja häntäänsä, muttei koeta nykiä seiniä alas tai potkia sivusuuntaan.

Itse harjaukseen ori ei sano juuri mitään, aluksi se tuntuu aina pistävän vastaan, mutta loppua kohden se rauhoittuu - se tulee silti hoitaa ripeästi, Mervin ei jaksa seistä yhtään ylimääräistä. Kainaloita ja päätä harjatessa ukko irvistelee yleensä melko äkäisesti ja sitä saa toruakin mahdollisesta steppailusta, mutta muutoin ongelmia ei pitäisi ilmetä. Päätä harjatessa ei ehkä kannata työntää sormia sen suuhun, mutta muutoin se vain ummistaa silmänsä halveksuvasti harjan koskettaessa sitä poskilta tai otsasta. Kaviot Mervin nostaa pinkeänä ja hirveän nopeasti - hoitaja saa pitää varansa, että hän saa koivesta kunnolla kiinni ilman, että se osuu keskelle pärstää.

Kengittäjän ja lekurin luona Mervin on äkäinen ja vihainen, se ei pidä lainkaan ylimääräisestä härdellistä ja hermostuu usein siksi itsekin. Kengittäjän luona se seisoo helpommin molemmin puolin kiinnitettynä ja pieni koipi suuren Kenkä-Erkin otteessa, mutta lekurilla tuppaa se heittämään kaiken ihan hullunmyllyksi. Taivutuskokeissa se alkaa kuopia ja liikkeitä näytettäessä se pomppii sivulle kummallisia siksaklaukkahyppyjä, eikä mistään meinaa tulla mitään.

Pesusta Mervin ei yllättäen välitä, eikä se itse asiassa jaksaisi koko toimenpidettä pätkän vertaa. Pesuboksiin se ei ole koskaan suostunut tulemaan, mutta tallipihalla sitä voi kyllä suihkutella - ja kovan treenin jälkeen ori kyllä mielellään viilentävän veden kosketuksessa seisoskeleekin ja heiluttelee etujalkojaan ja päätään ihan tyytyväisen oloisena.
Varustaessa Mervin mesoaa ja irvistelee minkä kerkeää. Se ei avita käsittelijäänsä yhtään varusteiden laitossa, vaan heiluttelee päätään ja viskelee niskojaan protestiksi suitsille ja pullistelee vatsaansa ja kuopii niin etu- että takajaloillaan satulan karkottaakseen. Kuolaimet suuhun saadessaan pelleilee ori kielellään minkä kerkiää, sekä jauhaa leukojaan tehden remmien kiristämisestä hyvin hankalaa. Usein kaikkien varusteiden kunnollisen pitävyyden saa tarkastaa vielä useaan kertaan ennen selkään nousua..

Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Ratsuna Mervin on vaativa ja hankala, mutta suostuessaan tottelemaan ja yhteistyöhön kehkeytyy siitä jotain todella upeaa. Se on luonnostaan hyvin notkea ja imee hyvin uralla eteen, mutta muutoin se heittäytyy usein ihan mahdottomaksi pötköksi. Kuski saa alkutunnista lähtien valmistelevan taivuttelun ja asettelun lomassa pistää ukon liikkumaan kunnolla eteen, taakse ja sivulle sekä pysähtymään ja seisomaan. Varsinkin ensimmäisissä laukoissa Mervin usein hyppelehtii sivuttain ulos uralta ja tuntuu menettävän viimeisetkin järjen rippeensä, mutta tiukka ja sopivasti motivoiva ratsastaja saa sen kyllä kulkemaan arvolleen sopivasti. Ukko vaatii työtä, työtä sekä vielä lisää työtä, eikä sitä opi tuntemaan kerrasta.

Kun ori saadaan toimimaan kunnolla ja nöyrästi, tulee siitä ratsastajansa henkilökohtaisia paino- ja muita apuja tarkasti kuunteleva ja totteleva kaveri. Se ei kuitenkaan ole mikään koulukenttien kuningas, vaan sen veri vetää estekentille ja hyppäämään - ja kun ori on näin herkkään tilaan viritetty, se hyppääkin aivan mielettömästi! Sen eteenpäin pyrkimys, notkeus ja herkkyys on kuin luotu esteiden ylittämiseen, kun se vielä hyppää hyvin voimakkaalla ja ilmavalla tekniikalla.. Sen räjähtävään ponnistamiseen ja kengurumaiseen kaareen totuttautuminen vaatii kyllä aikaa, mutta kun ratsastaja löytää yhteisen sävelen oriin pomppujen kanssa, kehkeytyy siitä lyömätön tykki. Kuski voi keskittyä aivan hyvin hienovaraiseen ohjaamiseen, tempon säätelyyn ja askelpituuksien korjailuun, kunhan Mervinille jää vain tilaa omaa ponnistukseen ja hyppyyn - eikä tietenkään olisi pahaksi, jos ratsastaja katsoisi hieman sen jarrunkin perään, vaikkei ori mikään pahimmanluokan kuumakallekaahottaja olekaan.

    Suku

 isä Murron II
    wC, evm
 ii. King Murron Llew
    wC, evm
 iii. Cath A'Dyn
    wC, evm
 iie. Wiwer Dwylg
    wC, evm
 ie. Coegwych
    wm, evm
 iei. Coe Basmôr
    wm, evm
 iee. Gynwy Coco
    wm, evm
 emä Edolyn Hen Fawr
     wC, evm
 ei. Ymffrostgar
      wm, evm
 eii. Twyllo Gad
    wm, evm
 eie. Red Fantell
    wm, evm
 ee. Terfyes Hen Madam
    wC, evm
 eei. Terfysg
    wD, evm
 eee. Madfall Panda
    wC, evm

Mervin on sukunsa maineikkaan, tosin vasta nuoren isälinjan ensimmäinen floppijälkeläinen - ei, ei Mervinissä sinänsä mitään vikaa ole, mutta maineikkaasta, superkomeasta ja sysimustasta, täydellisesti kykyjään periyttävästä Cath A'Dynistä lähettiin luomaan nimenomaan mustien, komeiden oriiden linjaa. Ja näitä kriteereitä ei piskuinen päistärkarvainen Mervin täytä. Superkomea, mutta hieman kehnosti takapäästään liikkuva Cath A'Dyn astui mustanruunikon läsipäätamman Wiwer Dwylgin, joka liikkui oman mantunsa poneista parhaiten - pitkillä, oikeilla liikeradoilla tulevilla elastisilla askeleilla jokaisessa kolmessa askellajissa. Kasvattaja hyppi riemusta ympyrää, kun Dynin linjan ensimmäinen orijälkeläinen syntyi.

Komeasti ja kirkasta tulevaisuutta lupaillen varsa nimettiin King Murron Llewiksi - ja ukosta tosiaan kasvoikin aivan isänsä jalanjälkiä ensiksi varsaluokkien ykkönen, ja lopulta itse koko shown parhaan tittelin viejä. King tosin liikkui emänsä supermahtavilla askeleilla, ja sitä käytettiin ennen kaikkea valjakkokilpailuissa - pieni ja komea, auringossa kiiltävä musta lihaskimppu sai tammanomistajat huokaisemaan ihastuksesta, eikä liene mikään yllätys, että King oli todella kuumaa tavaraa jalostusmarkkinoilla.

Kingin jalostuskäytön ollessa aktiivisimmillaan, myös erään vaatimattoman rautiaan tamman Coegwychin omistaja harkitsi isävaihtoehtoja silmäteränsä tulevalle varsalle. Coegwych ei ollut mikään näyttelyvoittaja tai kilpailuiden voittamattomin kehäkettu, mutta se oli nätti ja hyvin yhteistyökykyinen perusponi, joka viihtyi työssään omistajansa ja tämän lasten yhteisenä harrasteponina.

Tamma oli syntynyt ennen loppuelämänsä omistajaan tutustumista muutama vuosi aikaisemmin Gynwy Coco -nimisestä pahansisuisesta tammasta, joka asui paikallisessa ratsastuskoulussa varsomisen aikoihin - Coco oli ostettu alun perin ratsastuskoulun opetusponin virkaa hoitamaan, mutta paikan päällä se olisikin osoittautunut hyvin kinkkiseksi käsiteltäväksi, sekä lisäksi yllätystiineeksi sellaisesta kakkosluokan siitosoriista kuin Coe Basmôrista, joka oli nuorena poikana kiertänyt aktiivisesti ja menestyksellä näyttelykehiä, mutta joka ei koskaan saanut kasvatettua aikuisten oriiden luokkavoittoon tarvittavia näyttäviä lihaksia tahi ryhtiä. Käyttöominaisuuksiltaan Basmôr oli kuitenkin varsin näppärä, ja myöhemmin Coco saatiin myytyä helposti varsansa kylkiäisenä.

Kakkosluokan Coegwych varsoi lähes jumalan maineen saaneesta Kingistä pienen, mustan orivarsan Murron II:sen, joka hääppöisestä koostaan huolimatta ponnisti todella hyviin suorituksiin näyttelykehissä. Aluksi emätamman omistaja mietti oriista itselleen kilpahevosta ratsastusluokkiin, mutta Murronilta puuttui sen isän täydellisyyttä hipovat askeleet - rakenne oli korrekti ja ori palkittiinkin useasti ykkösellä, mutta ylimääräistä komeutta siltä ei löytynyt niin koon kuin liikkeidenkään saralta. Oriista tuli silti suosittu jalostuksessa sen suoran isä-poika -yhteyden takia Kingiin, ja koska se oli suhteessa halpa ori käyttää jalostukseen.

Tilaisuuttaan halpaan ja hyväsukuiseen siitosoriiseen käytti myös Merwinin emän Edolyn Hen Fawrin omistaja, joka elätteli suuria toiveita päästä mukaan yhdeksi keittäjäksi Cath A'Dynin linjaussoppaan. Murron II ei ehkä ollut kovinkaan komea yksilö, mutta tamma Edolyn oli sporttinen estekilpailuissa menestynyt hyväliikkeinen ja solakka rautiaanpäistärikkö tamma, ja omistaja haaveili omasta, kevyestä ja sysimustasta suurten luokkien hyväsukuisesta poniratsusta. Kun Merwin sitten syntyi väärän värisenä, emänsä tapaisena päistärikkönä eikä edes varsana tuntunut perineen äitinsä hyvää luonnetta, päätettiin oriista päästä eroon ja myydä se.

Tosin, mikäli Edolynin omistaja olisi tuntenut oman tammansa sukua yhtään paremmin, ei hän olisi haaveillutkaan mustasta pikkuvarsasta. Edolyn nimittäin polveutuu suoraan mahtiperiyttäjä Terfyes Hen Madamista, joka ei ehkä tullut kuuluisaksi taivasta hipovista näyttely- tai kilpailutuloksista, vaan nimenomaan periyttämiskykynsä takia. Punarautias, todella suurin valkoisin merkein ja sekakarvalaikuin kirjoiltu tamma osoittautui ensimmäisen vahinkovarsansa syntyessä todelliseksi superäidiksi, sillä vaikka isäori taisikin olla se naapuritallin sekarotuinen puoliruuna, tuli tammavarsa aivan emäänsä niin ulkonäöllisesti kuin iloisen ja reippaan luonteensa puolesta. Nyttemmin Madam on varsonut jo lähemmäs kymmenen kertaa, ja se onkin hyvin tuttu nimi welshponien sukutauluissa suuren vaikutuksensa vuoksi.

Madamin tajuaa olevan ainoa laatuaan, mikäli tutkii sen sukua. Tamman isä oli tuiki tavallinen Terfysg-niminen poni, joka toimi omistajansa tyttären maastoesteratsuna. Aikaisemmin ori oli menestynyt varsinkin valjakkoajossa kohtalaisesti ja astunut kasvattajansa luona asuneita muutamia tammoja, mutta sittemmin ori ruunattiin ja myytiin harraste- ja kevyeen kilpakäyttöön tuntemattomista syistä.

Yksi näistä Terfysgin astumista tammoista oli samaisen kasvattajan ja omistajan tamma Madfall Panda, joka ei oikeastaan loistanut elämänsä aikana yhtään missään muussa kuin varsojen pyöräyttelemisessä. Panda oli luonteeltaankin melkoinen känkkäränkkä, mutta se oli varsojaan kohtaan kärsivällinen ja huolehtiva emä - tamma eli hyvän terveytensä vuoksi huomattavan pitkäikäiseksi, viettäen koko elämänsä yhden ja saman ihmisen omistuksessa.

Edolynin isä ei sekään ollut mikään surkein periyttäjä, tosin ihan Madamin veroinen Ymffrostgar ei ollut. Väritykseltään se oli tyttärensä sekä tämän pojan tapaan rautias päistärkarvainen tilkkutäkki, ja siksi sen omistaja suhtautui oriin itseensä aluksi hieman varauksella - nuorena rimpulana Ymffin väri tuntui muuttuvan lähes päivittäin karvan mukana, eikä näyttelykehissäkään poikanen saanut sen suurempaa suosiota. Ukosta kasvoi kuitenkin komea nuorimies, ja siihen alettiin suhtautua hieman avoimemmin. Näyttelykehät jäivät loppuelämäksi sille hieman vieraiksi, mutta se oli monipuolinen ratsu- ja ajoponi muissa tapahtumissa.

Oriin isä Twyllo Gad oli eläessään poikansa tapaan monikäyttöinen otus. Koska se asui suurimman osan elämästään kaukana jossain Pohjois-Skotlannin takapajulassa, tottui se osallistumaan maatilan töihin kehittäen itselleen superhyvän tasapainoaistin, varmuuden liikkeisiinsä sekä lihaksiston. Kun Gad sitten silloin tällöin kävi kaupungissa astumassa tammoja ja kiertämällä näyttelykehissä, sai se erityistä kiitosta hyvästä luonnollisen oloisesta kunnostaan. Ei mikään ihme, että sittemmin Gad elikin hyvin vanhaksi.

Ymffrogstarin emä on tamma Red Fantell, jolta se peri päistärikön värityksensä. Fantell oli siitoshevosena melko surkea tapaus, tamma kuulemma astutettiin yhtä elävää varsaa kohden kolme kertaa - tammasta ei olekaan kovin paljoa jälkeläisiä maailmalla, kas kun se tuppasi aina luomaan varsansa. Sittemmin rauhallinen tamma myös kuoli synnytyksen yhteydessä Ymffin ollessa vasta parivuotias. Oriin pikkuveli Yestin jäi kuitenkin eloon ja se kasvoi keinoemän huostassa komeaksi pojaksi.

    Jälkeläiset

Mervin on tarjolla welshponijalostukseen!

21.01.2010 t. Tuatha De Dawn (e. Swansea Tân), omistaja: Criallt
12.11.2010 o. Merwin Magician LAC (e. Chardonnay MW), omistaja: Jonna E, Satulinna
04.03.2012 o. Wynn Matholwch Dawn (e. Gwawr Angylion), omistaja: Christa W.

    Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

01.10.2010, päiväkirjamerkintä
Jes, Mervin sai vihdoin kilpailutuloksensa täyteen itse kotikentällämme järjestämieni estekilpailujen ansiosta, ja olen enemmän kuin tyytyväinen oriin kilpailukauteen tässä syksyllä. Nyt voin vihdoin jättää sen tallityöntekijöiden haitaksi ja keskittyä suunnittelemaan ja miksaamaan sitä mitä miellyttävimpiin risteytyksiin sukuja ja jalostusta ajatellen - jospa tuota väriä saisi vaikka jotenkin periytettyä! Oriin tulevaisuuteen ei siis kovin paljoa kummoisempaa kuulu, se astunee varmaan tässä loppuvuodesta tai ensi vuoden alusta muutaman tamman ja suuntaa sitten VWY:n laatuarvosteluun. Sitä jännityksellä odotellen!

29.08.2010, kouluvalmennus
Kesken kilpailukautta löytyi sopiva rako järjestää Mervinille kouluvalmennus, joka valitettavasti ei sujunutkaan aivan nappiin. Ori oli jokseenkin kireänä, toki onhan se ymmärrettävää kaiken tämän syksyn hässäkän keskellä ja suurempien ruoka-annosten aikakautena. Sain verrytellä sitä tavallista kauemmin ja sen suorituksista kyllä puuttui se kirkkain terä - tosin se toimi kyllä ihan kuuliaisesti, ei laittanut hanttiin tai tuntunut sairaalta, mutta silti jotenkin nuutuneelta. Toivottavasti se saa intonsa ja puhtinsa takaisin ennen seuraavia kilpailuita..

17.06.2010, päiväkirjamerkintä
Hmmh, viime aikoina Mervin on lähinnä vedellyt lonkkaa laitumella ja hirnunut kimakasti tammojen perään lihoen ruohoa syöden ja ympäriinsä laidunta päättömästi vaellellen. Ori on saanut pitää pientä kesälomaa kilpailemisesta, mutta olen suunnitellut vieväni sen kohtapuoliin takaisin kilparadoille - nyt jos syyskaudella saisi sen kilpailueläkkeelle ja voisin keskittyä täyspäiväisesti sen siitoskäyttöön, kun ei tuo sen esikoinen ainakaan flopannut ole! Kiirettä en meinaa Mervinin kanssa pitää, mutta tällaiset karskit, täysikäiset siitosoriit joutuvat kyllä aikanaan siirtymään koulittavien nuorikoiden tieltä liikutuslistasta.

14.04.2010, estevalmennus
Pitkästä aikaa pääsimme Mervinin kanssa hyppäämään valvotusti, tällä kertaa hakemaan uutta tuntumaa kilparadoille, eli päivän teemana oli tiukka, teknisesti vaikea rata, joka oli korkeudeltaan miltei oriin kilpailukorkeutta, eli miltei metriä. Kieltämättä ori oli siitä jokseenkin hölmistynyt, kun kotopuolessa se on tottunut helppoihin hyppyihin, mutta se suoriutui kyllä tämänkin päivän harjoituksista kunnialla - pieni haaste sai sen yrittämään ja antamaan enemmän, ja olen siitä hyvin iloinen. Tämä valmentaja saa kyllä Mervinistä motivoitua sen parhaan puolen esiin!

22.01.2010, päiväkirjamerkintä
Nyt on hyvä väli kirjoittaa päiväkirjaan, kun Mervinistä on tullut isä esikoiselleen, kauniille ja vankkarakenteiselle tammavarsa Tuathanille! Emä Swansea Tan pyöräytti eilen melkoisen kakaran, joka on osoittautunut todella pirteäksi ja vekkuliksi otukseksi - se on luonteeltaan aivan kuin utelias ja seikkailunhaluinen Mervin pienenä, mutta toivottavasti se uudessa kodissaan säästyy vanhempiensa myöhempien luonteenpiirteiden vaikutteilta.. Tammasta kasvanee kuitenkin vielä mainio jälkeläisnäyttö, kunhan sille vain annetaan aikaa.

09.12.2009, estevalmennus
Tämänpäiväinen estevalmennus sujui alkuun vähän kankeasti, mutta heti verryttyään ja ensimmäiset esteet ylitettyään tuntui Mervinin mielentila kirkastuvan täysin ja se veteli aivan mielettömiä pomppuja pienempienkin esteiden ylitse. Tosin se kyllä keräsi sitten myös kierroksia, eikä liikkunut maailman kauneimmalla tavalla, mutta intoa ja puhtia riitti ja se on hyvä se! Valmentaja suositteli jättämään mokomaa vähän vähemmälle ruokinnalle nyt sen breikattua joksikin aikaa kilpakentiltä, mutta pidän siitä juuri tällaisena pienenä pörisevänä moottorina. No mutta, jos ehkä kuitenkin, ettei se turpoa liiaksi..

23.10.2009, kouluvalmennus
Mervinin hyvä putki on jatkunut yllättävän pitkään, ja tänään sille saatiin jatkoa ystäväni meille pitämästä kouluvalmennuksesta. Ori oli ehkä hieman liian reippaalla päällä, mutta silti valmiina työskentelemään ja toimi varsin kuuliaisesti - se oli ehkä jokseenkin itselleen epätyypillisesti paranoidina pohjetta kohtaan, mutta se ainakin reagoi välittömästi. Lopputunnista ori lainkaan valehtelematta myös suoritti elämänsä parhaat avo- ja sulkutaivutukset, eli kiitosta sateli niin valmentajalta kuin minultakin ponille. On se Mervin vaan hieno niin halutessaan!

27.08.2009, kouluvalmennus
Olen koulinut Merviniä viime aikoina paljon erilaisilla kavaleteilla ja puomisysteemeillä, joten tänään oli sopiva päivä pitää vanha kunnon kouluharjoitus ilman puomeja tai muita tilpehöörejä. Ori oli alkutunnista lähtien nätisti ja se tuntuu viimein löytäneen vakaan ja varman mielentilan ja tasapainon työskentelyä varten. Ukkeli reagoi nopeasti, mutta lopputuntia kohden tuntui vähän kyllästyvän - en ehkä itse ratsastanut sitten tarpeeksi aktiivisesti, mutta huonosti tämä tunti ei Mervinin kohdalta ainakaan mennyt!

20.05.2009, estevalmennus
Mainitsin valmentajalle edellistunnin huonohkosta fiiliksestä ja oriin viimeaikaisesta takkuamisesta, ja tällä kertaa päätimme onnistua paljon paremmin. Alkuverryttely pidettiin hieman ankarampana ja napakampana, mutta sillä säästettiin myös aikaa - jos poni on heti nöyrässä kurissa, ei sen kanssa tarvitse vääntää maailman yksinkertaisimpia asioita viittäsataa vuotta. Hypätessä Mervin tuntui myös paljon paremmalta, joskin se tuppaa vieläkin menemään hieman lujaa ja hyppäävän tarpeettoman voimakkaasti - poika on puhki jo muutaman okserin jälkeen..

13.03.2009, estevalmennus
Tämänpäiväinen estevalmennus sujui nuorelta Merviniltä erittäin vauhdikkaissa ja valitettavasti myös jokseenkin huolimattomissa merkeissä. Ori vastusteli pidätteitä ja tunti aloitettiinkin ponin vilkkautta ajatellen varmaan liian pitkällä kouluväännöllä ja puolipidätejauhannalla - siihen tuuppauksen loppuun se toki tuntui alkuun hieman paremmalta ja kuuliaisemmalta, mutta se tuntui turhautuvan nopeasti ja varmaan siksi yltyi taas kamikazeloikkiin itse esteillä. Toivottavasti ensi kerta sujuisi paremmin ja kisaura voitaisiin aloittaa sataprosenttisen vakain mielin.

    Kilpailut

Mervinillä kilpaillaan pääpainoisesti esteratsastuskilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 40 kpl

10.01.09, ERJ, 110 cm : 07/60
09.02.09, ERJ, 100 cm : 04/50
15.02.09, ERJ, 100 cm : 02/50
05.02.09, ERJ, 110 cm : 04/40
19.07.09, ERJ, 110 cm : 05/100
15.07.09, ERJ, 110 cm : 03/100
30.07.09, ERJ, 100 cm : 01/100
01.08.09, ERJ, 110 cm : 05/100
04.08.09, ERJ, 110 cm : 05/100
04.08.09, ERJ, 110 cm : 04/100
05.08.09, ERJ, 110 cm : 08/100
21.08.09, ERJ, 110 cm : 04/50
23.08.09, ERJ, 110 cm : 07/50
25.08.09, ERJ, 100 cm : 02/50
15.08.09, ERJ, 110 cm : 05/100
18.08.09, ERJ, 100 cm : 04/100
20.08.09, ERJ, 100 cm : 10/100
21.08.09, ERJ, 100 cm : 07/100
21.08.09, ERJ, 110 cm : 09/100
03.09.09, ERJ, 100 cm : 05/100
31.08.09, ERJ, 110 cm : 07/50
22.11.09, ERJ, 100 cm : 03/100
09.07.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/31
17.07.10, villit estekilpailut, 100 cm : 01/30
19.08.10, villit estekilpailut, 100 cm : 05/41
09.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 01/19
09.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 02/17
14.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 03/23
17.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 02/23
18.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/22
22.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/27
23.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 03/26
24.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 03/26
25.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 04/27
26.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 03/26
26.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 03/27
28.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 02/27
29.09.10, villit estekilpailut, 100 cm : 04/26
30.09.10, villit estekilpailut, 110 cm : 02/27
01.10.10, villit estekilpailut, 110 cm : 01/27

 

Wynn Merwin on virtuaalihevonen.
Kuvat © Anthony Booth
Kaiken muun materiaalin © dani 2013, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!