| Virallinen nimi | Blackwoods Iavas | Säkäkorkeus | 139 cm |
| Lempinimi | Java | Syntynyt | 26.06.2013, VHKR |
| Rotu | WPB (50%) | Sukupuoli | Tamma |
| Väri | Ruunivoikko | Maahantuoja | noah. VRL-00224 |
| Omistaja | dani VRL-03561 | Painotus | Estepainotus |
|
Koulutustaso: heB, 110 cm Käyttö: Kisaponi Saavutukset: VWY-II, 5,5 + 6 + 3,5 + 21 + 5 = 41p. 27.11.2016 ERJ-I, 8 + 41 + 20 + 20 + 15 = 104 p. 30.11.2016 8-vuotias 26.02.2014 |
Java kasvoi kasvattajansa luona sotilaallisessa kurissa ja sitä se vaatii käsittelijöiltäänkin. Sen luokse ei esimerkiksi vain rynnätä ja heittäydytä söpön ponin kaulaan, vaan Javaa tulee lähestyä herrasmiesmäisesti, lempeästi, mutta päättäväisesti. Lähestymisestä ilmoitetaan reippaalla vihellyksellä, sitten astellaan ponin lähettyville, kummankin osapuolen maistellen keskinäistä luottamusta, johtajuusasetelmia ja missä menevät henkilökohtaisten, toiselta kiellettyjen alueiden rajat, sitten puetaan riimu asiallisesti päälle, napsaistaan riimunnaru kiinni ja reippaalla käskyllä hihkaistaan, että marssi kohti tallia vasemmalla jalalla aloittaen alkaa NYT! Jos taluttaja kävelee pontevasti, selkä suorassa edellä, seuraa Java kuuliaisesti perässä. Kiireistä hiihtoa tai matelua se ei siedä, vaan koettaa sitten itse komentaa laiskan tai mattimyöhäisen hoitajansa takaisin ruotuun irvistelemällä ja hampaitaan väläyttelemällä.
Oikeastaan ihailen Javan kasvattajaa siitä, miten tietyt käytössäännöt on saatu niin tiukasti juurrutettua ponin mieleen. Esimerkiksi tamma ei haikaile ollenkaan vihreän perään, sehän on taluttaessa ja käsiteltäessä kiellettyä! Se ei ollenkaan kokeile tässä asiassa rajojaan, eikä ole lainkaan ymmärtänyt allekirjoittaneen hinkua saada sitä keväisin syömään ruohoa narun varressa, vaikka täytyisihän sen totutella siihen talven jälkeen ennen laitumelle laskua. Java vain toljottaa muita innoissaan syöviä poneja paheksuvasti, ja seisoskelee tyynen rauhallisesti kevään ensimmäisillä vehreillä ruohotupsuilla. Niin joudun minäkin - uskokaa tai älkää - siis nyhtämään sille keväisin ämpäriin ruohoa ja syöttämään karsinassa, ettei sen vatsa mene sitten laitumelle solmuun..
Kun tammaa käsitellään johdonmukaisesti ja sen perusteellisimman oppikirjan mukaisesti, ei pitäisi syntyä hämminkiä. Lähellään Java ei siedä liikaa härdelliä, kaksi hoitajaa menee, mutta kolmas pyörä karsinassa on tunnetusti liikaa. Käytävällä ja taluttaessa muut hevoset voivat kulkea läheltä, mutteivät iholla - tai tamma varmasti hyökkää monot ojossa ja muistuttaa turvaväleistä. Kengittäjän vierailu onkin Javan kanssa melkoista hampaiden kiristelyä, ei itse kengittämisen takia, vaan koska tallissa käy usein kamala rumba niihin aikoihin, kun poneja haetaan sisälle ja ulos käsiteltäviksi. Kuljetuskoppi, varusteet ja muu arkipäiväinen ovat peruskauraa, kunhan muistetaan keskinäinen arvostus ja kaikki taiteen säännöt.
Ratsuna Java on armoton virheenpaljastusmasiina, joka ei anna periksi piiruakaan. Joko selässä osataan olla ja tiedetään, mitä tehdään, tai tullaan alas ja nopeasti - tässä Java mielellään auttaa tökeröinä pitäminään kuskeja ja onkin suutuspäissään kova tyttö pukittelemaan. Kuskilla tulee rodeon välttääkseen olla vain täydellinen istunta, täydellinen hevosen lukutaito ja sopivan jämpti ote - pehmeä, mutta määrätietoinen ohjasote, hiljainen istunta, joka tehostaa painopisteen siirrolla lempeitä, mutta kyseenalaistamattomia pohjeapuja ja selkeä visio siitä, mihin ollaan menossa ja tätä visiota kaikki tekeminen tukee. Java on vaativa leidi, mutta kun ratsukolla synkkaa, on se todella upea menopeli ja takuuvarma rusettihai, etenkin esteillä.
Esteet ovatkin Javan ominta alaa, jolloin luontainen innostus hyppäämiseen hieman lieventää sen kriittistä asennoitumista kuskia kohtaan. Tamma on kuitenkin todellinen taskuraketti, joka salakavalasti kiihtyy nollasta sataan kuskin huomaamatta - vauhtia ei kuitenkaan saa hidastaa nokasta nyppäämällä, tai Java viskaa ratsastajansa päin seuraavaa estettä. Hypätessä satulaan tarvitaankin sopivan huimapäinen tyyppi, joka ei pelkää vauhtia, mutta ymmärtää myös, missä vaiheessa vauhtia on sopiva alkaa asteittain hidastamaan vaaratilanteiden välttämiseksi. Niitä kuitenkaan harvoin sattuu notkean ja kolikon päällä kääntyvän, terveen itsesuojeluvaiston ja hyvän tasapainon omaavan Javan kanssa - mutta parempi silti pelata varman päälle..
|
isä Dynamite Jack xx rnkm, 167 cm, xx, evm |
ii. Goldwood's Frozen Motion xx rn, 164 cm, xx, evm |
iii. Goldwood's Roachclip xx m, 172 cm, xx, evm |
|
iie. Pricess Dee xx vprn, 152 cm, xx, evm |
||
|
ie. Goldwood's Choo Choo rnkm, 160 cm, xx, evm |
iei. Project 7 xx rnkm, 176 cm, xx, evm | |
|
iee. See'rs CoCoBean xx rt, 154 cm, xx, evm |
||
|
emä Blackwoods Earello rnvkk, 135 cm, wB, evm |
ei. Maddoc Othello vkk, 136 cm, wB, evm |
eii. Maddoc Lebrok prt, 136 cm, wB, evm |
|
eie. Rhiany Mairwen vkk, 135 cm, wB, evm |
||
|
ee. Rheinallt Myf Llew rn, 135 cm, wB, evm |
eei. Rheinallt Owen rn, 135 cm, wB, evm |
|
|
eee. Hyledd Haf Gladys m, 134 cm, wB, evm |
Dynamite Jackin isä on Yhdysvalloissa syntynyt, mutta sittemmin Britteihin tuotu ori nimeltä Goldwood's Frozen Motion. Ruunikko 164-senttinen ori kilpaili Jenkeissä varsin menestyksekkäästi working hunter-luokissa, ja eräs ratsutäysiverisiä Briteissä kasvattava tila kiinnostui siitä. Yhteistyökykyinen ja ratsastettavuudeltaan erittäin miellyttävä täysiverinen olisi juuri sitä, mitä tilalle kaivattaisiin varsin temperamenttisten tammojen vastapainoksi. Niinpä Frozen Motion vaihtoi omistajaa. Briteissä se on starttaillut myös tavallisilla rataesteillä sekä helpoissa koululuokissa. Monipuolinen ori on jättänyt varsoilleen tietynlaista tyyneyttä, mutta piirre ei valitettavasti ole aina kovin vahva eikä periytynyt kaikille jälkeläisille. Frozen Motionin jälkeläiset ovat varsin monenlainen sakki, josta löytyy sekä kilpa- että jalostushevosia, sekä tavallisia harrasteratsuja.
Dynamite Jackin emä on kiivasluontoinen kimo täysiveritamma nimeltä Goldwood's Choo Choo. Sekin on syntynyt Yhdysvalloissa, mutta tuotu jo nuorena Britteihin. Choo Choon molemmat vanhemmat ovat laukkahevosia, mutta tammaa itse ei ole siihen touhuun koulutettu eikä se ole jalallansakaan astunut laukkaradoille. Silti tamman kouluttaminen ratsuksi tuntui ylenpalttisen mahdottomalta sen räjähdysherkkyyden ja kovapäisyyden vuoksi. Kärsivällisyydellä siitä saatiin leivottua ihan kiva menijä helppoihin kenttäkilpailuihin - koulussa Choo Choo ei loistanut, mutta rataesteillä se oli aina nopein ja maastossa mitään pelkäämätön raketti. Tammaa on myös käytetty jalostukseen. Sen kaikki varsat ovat perineet siltä temperamenttia, mutta järkevillä orivalinnoilla on kovapäisyyttä saatu tasoitettua ja kaikilla sen varsoilla on virallisia hyväksyttyjä kilpailutuloksia eri ratsastuksen lajeista.
Javan emänpuoli edustaa peribrittiläisiä welsh B-ponilinjoja. Sen emä on ruunivoikko, suurehko 135-senttinen B-tamma Blackwoods Earello. Earello edustaa Blackwoodsin tilan ensimmäistä kasvattisukupolvea ja on tilalle hyvin tärkeä poni. Sitä onkin käytetty runsaasti jalostukseen ja jälkeläisiä se oli saanut ennen Javaa jo seitsemän kappaletta. On sitä kyllä ollut järkevääkin varsottaa, sillä luonteeltaan Earello on lievästä ponimaisesta juntturamaisuudestaan varsin miellyttävä ja helppo käsitellä. Se on menestynyt monipuolisesti sekä helpoissa este- että koululuokissa, sekä sitä on käytetty myös näyttelyissä, joissa sen perinteinen, hieman raskaampi rakenne on saanut varsinkin vanhempaa koulukuntaa edustavilta tuomareilta kiitosta. Varsat eivät ole jääneet pekkaa pahemmiksi ja ne ovat poikkeuksetta olleet hyvärakenteisia ja ratsastusominaisuuksiltaan ensiluokkaisia käyttöponeja.
Earellon isä on voikko ori Maddoc Othello. Se on menestynyt näyttelyissä mainiosti ja onkin napannut nimiinsä myös useita BIS- sekä supreme champion -titteleitä. Näyttelyuran ohella Othellolla ei ole hirveästi muuhun kuin jalostuskäyttöön keskitytty, mutta ori on kyllä sekä ratsu- että ajokoulutettu ja sillä on hyvät, pehmeät liikkeet. Oriin jälkeläisistä löytyykin siksi myös mainioita ratsuponeja, näyttelymenestyjien ohella. Luonteeltaan Othello on varsin lupsakka ja siksi se onkin ollut kysyttyä kamaa tammoille myös silloin, kun varsasta on toivottu rusettihain sijaan kilttiä lasten harrastusponia tai hyvätapaista lemmikkiä.
Earellon emä on Blackwoodsin tilan ensimmäisiä poneja ja tilan ponijalostuksen kiistaton kantatamma, ruunikko leidi nimeltä Rheinallt Myf Llew. Myf Llew edustaa vanhoja, perinteisiä B-ponilinjoja ja sitä onkin ollut helppo lähteä yhdistelemään tuoreempien ja modernimpien sukulinjojen omaavien oriiden kanssa. Omalta osaltaan Myf Llewin käyttö jalostuksessa on myös edesauttanut sukujen monipuolisuutta, sillä sen edustamat sukulinjat ovat jo käyneet harvinaisemmiksi ja tuovat toivottua vaihtelua sukuihin. Myf Llew edustaa rakenteeltaan vanhemman koulukunnan hieman raskaampia poneja. Siitä huolimatta tamma on ollut mainio ratsu ja starttaillut helpoissa esteluokissa. Vauhtia riittää ja hyppykykykin on pikkuponiksi sillä varsin hyvä. Nykyisin jo kunnioitettavaan 30 vuoden ikään ehtinyt poni viettää ansaittuja eläkepäiviä.
|
Java on tarjolla welshponijalostukseen!
02.11.2014 t. Ivy (i. Volkan Bilbo ), omistaja: Paraatiponit 15.12.2014 o. Thomas (i. Blackwoods Tegeirian), omistaja: Melle, Twinklewood 23.01.2015 o. Rockafella (i. Penparc Golden Rock), omistaja: taffel 21.05.2015 t. Isilmë (i. Nomad), omistaja: Satu, Savumäki |
02.11.2014, päiväkirjamerkintä
Vaikka alkuun olin varsin skeptinen sen suhteen, mahtaako Java sittenkään sopia luonteensa puolesta niin hyvin siitostammaksi, niin ainakin sen ensimmäinen tiineys sujui varsin mallikkaasti. Se vain muuttui entistä kipakammaksi, mutta ymmärtäähän tuon, kun sutjakkaan olemukseen tottunut vieteri muuttuu yhtäkkiä valtamerilaivaksi. Olisi mullakin tukala olo. Tänään Java sai kuitenkin sen verran helpotusta turvonneeseen olemukseensa, että sen ensimmäinen varsa syntyi! Varsominen sujui kai ihan hyvin, kukaan ei sitä ollut todistamassa, mutta aamulla tallissa odotteli Javan lisäksi myös pieni voikko tammavarsa. Molemmat saivat myös lähemmän tarkastelun jälkeen terveen paperit. Olen erittäin iloinen sekä varsan väristä että sukupuolesta - uudelle tammalle olisi tallissa tarvetta, joten tämä kaveri tulee ehdottomasti jäämään kotiin! Värikin on ihana voikko, joskin se tietysti voi vielä kimoutua isänsä tapaan. Mutta käy mulle valkoinenkin satuponi! Kaikin puolin en voisi olla tyytyväisempi varsaan ja Javaan. Tämä on mainio startti sen uudelle uralle.
10.10.2014, päiväkirjamerkintä
Sain kuulla, että elen oli ostanut itselleen uuden B-sektion oriin. Oli tietysti päästävä katsomaan tätä uutukaista ja kurvasin heti oriin saavuttua sen uudelle kotitallille ihmettelemään sitä. Ja vautsi, millainen kaveri oli kyseessä! Ei todellakaan mikään rimppakinttu, millaisia B-ponit joskus ovat, vaan erittäin muhkea ja tosi hyvän orileiman omaava kaveri. Jo hieman vanhempi ori oli luonteeltaan todella rauhallinen ja ystävällinen ja kun elen sitä selästäkin esitti, vaikutti se oikein mukavalta tapaukselta. Päässäni alkoi raksuttaa vimmatusti ja tajusin tämän oriin olevan juuri sitä, mitä Java itselleen kaipaa! Luonne oli mahtava tasoittamaan tamman temperamenttisuutta, liikkeet olivat hyvin tasaiset ja rauhalliset, eivätkä sellaiset kimpoilevat ja kireät kuten Javalla itsellään, eikä rakennekaan ollut pöllömpi. Javalla on varsin pieni poniprosentti, joten siihen kun risteyttäisi täysiverisen ponin, olisi lopputulos varmasti hyvän ponileiman omaava kiva pieni menopeli. Sovin astutuksesta välittömästi ja elen vain naureskeli, että korppikotkahan on heti haaskalla. Öö, totta kai?
10.06.2014, päiväkirjamerkintä
Java alkaa olla pikkuhiljaa kilpauransa kilpaillut. Alkukeväästä lähtien sen kanssa on kierretty ahkerasti kaiken maailman kissanristiäisissä ja kun kokemusta kertyi, alkoi yhteinen sävelkin löytyä. Alun häslinki vaihtui pikkuhiljaa entistä varmemmaksi tekemiseksi ja loppujen lopuksi monien sekoilujen ja katastrofien ohelle saatiin myös superhyviä onnistumisia ja varmoja mitalisijoja. Cupissakin Java kävi näyttäytymässä varsin mukavalla menestyksellä, kun se miltei viidensadan osallistujan joukosta sijoittui lopuksi kolmanneksitoista! Omalaatuinen, mutta oikeissa käsissä kyllä todella mainio kisatykki tämä Java. Nyt, kun hullun lailla kilpailu alkaa olla taaksejäänyttä elämää, on aika suunnitella tamman tulevaisuutta. Ja tällä suvulla se tarkoittaa vain yhtä asiaa - varsoja! Vielä ei ole oreja mielessä, mutta Javalla on niin mainio suku, että sille kyllä varmasti löytyy niitä jonoksi asti ja varsoillekin odotan ihan hyvää menekkiä. Täytyy alkaa pitää silmiä auki orimarkkinoilla..
05.03.2014, päiväkirjamerkintä
Viime aikoina Java on starttaillut kilpauraansa. Sillä ratsastaa ja kilpailee allekirjoittaneen lisäksi oikea käteni, tallityöntekijä Keke. Kisat ovat tähän asti olleet vielä aikamoista hapuilua, ei niinkään tammalle itselleen, vaan meille sen käsittelijöille.. Ensimmäisissä kisoissa Java kävi esimerkiksi aika ärhäkästi sen liian läheltä ohittaneen ponin kimppuun. Tai kimppuun ja kimppuun, huitaisi etujalallaan aika pahasti ja hyökkäsi hampaillaan ilkeästi kohti sen verran, mitä nyt suitsissa pääsi. Eikä me oltu varauduttu tällaiseen ollenkaan.. Siitä lähtien ollaan kääritty Java kauttaaltaan punaiseen kilpailupaikoilla.. Myös verkkarutiineissa ja sen sellaisessa on ollut aika paljon hakemista. Tammalla on selvästi oma visionsa kaikesta, mutta valitettavasti sen ajatuksia sopivasti suomeksi tulkkaavaa kristallipalloa ei ole vielä löytynyt. Siksi mennään kokeilun ja erehdyksen kautta. Jotain alkaa kuitenkin jo mennä oikein, sillä tänään Java nappasi metrin luokasta ensimmäisen voittonsa paraatiponilaisena! Pienestä alkusählingistä huolimatta itse rata sujui aika nappiin ja parista (tyhmästä) virheestä huolimatta puomit pysyivät paikoillaan ja Java kiisi tolppien välistä kuin rasvattu salama. Kreisiä. Tälle formulalle kun saadaan osaava kuski, niin mehän aletaan vedellä pokaaleita kotiin!
28.02.2014, päiväkirjamerkintä
Java pääsi taas osallistumaan tumpelon omistajansa kanssa estevalmennukseen. Tarkoituksena oli treenata nimenomaan allekirjoittaneen ratsastusta. Tasapainon pitäisi olla parempi, vauhdin kasvaessa otteet eivät saisi koventua, vaan niiden pitäisi pysyä hyvin huomaamattomina ja pehmeinä, pitäisi petrata silmää teknisen radan ratsastamiseen.. Apua. Miten mä olen aikaisemmin pystynyt muka hyppäämään menestyksekkäästi kisoissa jopa metrikympin radoilla, kun nyt uuden ponin myötä olen joutunut palaamaan ristikkokorkeuksiin. Java ei vaan toimi, jos perusta ei ole kunnon betonista. Valmennuksen alussa Java oli varsin ärhäkällä päällä, mutta nyt olen jo onnistunut tutustumaan siihen sen veran, että sain sen rauhoittumaan ja ihan hyvin hallintaan. Sitten ei muuta, kuin toinen toistaan kinkkisempien hyppytehtävien kimppuun. Java kiisi taas kuin tykin suusta ammuttuna, mutta loppua kohden meno kyllä tasaantui ja ehkä meillä parin sekunnin ajan oli jonkinlainen yhteys. Vau. Kyllä kai tässä jotain edistystä tapahtuu!
20.02.2014, päiväkirjamerkintä
Tänään vuorossa oli estehyppelyä. Valmentamassa oli ponijoukkueen estevalkku, jolla on sekä kokemusta kipakoista, räjähdysherkistä poneista että tietysti myös esteratsastuksesta. Java on ollut viime aikoina varsin kuuman oloinen, joten väkirehun vähentämisen ohella päätin valmistautua tämän päivän valkkuun esiväsyttämällä sitä eilen aika rankalla treenillä. Eilen otin sen kanssa myös ensimmäiset pari hyppyä pienillä esteillä ja tamma tykitti kyllä kuin tykin suusta, vaikka alla oli tosi rankkaa vääntämistä. Tänään Java oli alkuun rauhallisemman oloinen kuin aiemmin tällä viikolla, mutta ei se mikään lapanen ollut. Myönnän suoraan, että ekoissa hypyissä pidin sen harjasta kiinni rystyset valkoisina ja valkku vain nauroi vieressä.. Kamalaa. Tehtiin erilaisia ohjaukseen ja hevosen hallintaan liittyviä hyppytehtäviä ja loppuun otettiin pientä, ihan riittävän teknistä rataa. Ei kuitenkaan millään liian suurilla korkeuksilla. Meno oli välillä aivan hallitsematonta, mutta valkusta oli kyllä suuri apu ja tämänkin tädin itseluottamus kasvoi hieman loppua kohden. Kai tästä hyvä tulee..
10.02.2014, päiväkirjamerkintä
Viime aikoina olen koettanut tehdä ahkerasti tuttavuutta Javaksi uudelleen ristimämme tamman kanssa. Täytyy sanoa, ettei yhteinen aaltopituus löytynyt lainkaan niin helposti kuin ajattelin, ja olemme edelleen välillä aivan eri kanavilla. Java on osoittautunut varsin härkäpäiseksi tapaukseksi, eikä siltä tosiaan temperamenttia puutu. Jos jokin ei sitä miellytä, se osoittaa sen kyllä varsin selvästi. Sinänsä sen kotiutuminen sujui helposti, ruoka on maistunut ihan tavalliseen tapaan ja se on jo osa ponilaumaa ulkona, mutta hoitotilanteissa sukset tuppaavat menemään usein ristiin. Olen käynyt ponin selässä nyt myös pari kertaa ja olen kyllä kiitellyt itseäni siitä, että olen aina ollut yksin maneesissa ilman yleisöä. On meno ollut sen verta sekoilua, ettei silminnäkijöitä ole kaivattu.. Sileällä alkaa olla jo jonkinlainen haisu miten Javan satulassa pitäisi istua, mutta esteille en ole edes uskaltanut. Poni varmaan räjähtää atomeiksi silloin. Kääk. Sovinkin nyt alueemme edustusponiratsukoiden valmentajan kanssa muutaman tunnin, jolloin pääsen hyppäämään valvovan silmän alla. Sitä kauhulla odotellessa..
30.01.2014, päiväkirjamerkintä
Järjestelin kuljetukset uudelle ostokselleni pikapikaa ja ei aikaakaan, kun hepparekka jo kaarsikin Paraatiponien pihaan. Sieltä saapuisi uutukaisin ostokseni, Iavas! Myyntitilaisuuden jälkeen olin puhunut noahin kanssa vielä puhelimessa käytännön asioista ja myös tamman luonteesta. Kuulemma kyseessä olisi oikeinkin jämpti, omat mielipiteensä omaava leidi. No, noahin muita poneja tuntien en ihmettele, että hän päätyi tuomaan tällaisen kaverin mukanaan, mutta toisaalta, on meillä tallissa pahemmankin kuuloisia poneja. Ei se nyt niin paha voi olla! Vaan heti kun Iavas tepsutteli hepparekan lastaussiltaa alas ja sain sen riimunnarun omaan käteeni, huomasin, että meillä oli yhteysongelma. Tamma oli matkustamisen jälkeen kuin prseeseen ammuttu karhu ja pyöri ja hyöri levottomana. Tapani mukaan komensin sitä, kuten kaikkia muitakin ponejani, ja se veti totaaliset liinat kiinni. Se oli hämmentävä hetki. Olin pidellyt uuden ponini narua ehkä minuutin ja konflikti oli jo syntynyt. Tämän täytyi olla uusi ennätys.. Temperamentin ohella välillämme tuntui olevan jokin käsittämätön, ikään kuin kulttuuriero.. Mielenkiintoinen tapaus tämä Iavas. Vaatii ehdottomasti lähempää tutustumista!
25.01.2014, päiväkirjamerkintä
Kaikkien miniatyyrikokoisia esteraketteja rakastavien ja muiden ratsuponi-ihmisten iloksi noah on tehnyt menestyksekkään paluun ponipiireihin. Hiljaiselon aikana naisen räväköitä ja sähäköitä poneja alettiinkin jo kaivata. Comebackinsa kunniaksi noahilla oli traileri täynnä myös uusia, suoraan Brittien nummien vehreydestä, metsäomenapuiden lomasta ja kartanotilojen millintarkkuudella parturoiduilta pihoilta päivää paistattelemasta metsästettyjä poneja. Ja osa niistä oli myytävänä. Kerta kopissa oli tilaa, niin miksei saman tien keräisi sitä täyteen ihania ponskeja? Meikäläinen oli tietysti yksi ensimmäisiä paikan päällä, raivaamassa kyynärpäätekniikalla itselleen aitiopaikkaa potentiaalisten ostajien joukosta. Iskin silmäni saman tien mukavan keskikokoiseen ruunivoikkoon tammaan, jolla oli muihin poneihin verrattuna varsin nyrpeä ilme naamallaan. Vaikka sillä olikin turpa rullalla, se liikkui kauniisti, hiljaisesti ratsastajan alla sileällä esitettynä, ja esteillä se ampaisi räjähtävästi kuin tykin suusta. Siis vau!! Pyysin saada nähdä suvun ja sitä hetken tutkailtuani päätin saada tamman itselleni, maksoi mitä maksoi. Onneksi tamman hapan olemus oli saanut toiset vielä harkitsemaan uudemman kerran, ja niin first come first serve -periaatteella Blackwoods Iavas -niminen tamma lähti meikäläisen matkaan. En malta odottaa, että se muuttaa Paraatiponeihin!
|
05.03.14, ERJ, 100 cm : 01/100 12.03.14, ERJ, 100 cm : 08/100 04.03.14, ERJ, 100 cm : 10/100 09.03.14, ERJ, 100 cm : 09/100 17.03.14, ERJ, 100 cm : 04/40 15.04.14, ERJ, 100 cm : 04/30 18.04.14, ERJ, 100 cm : 02/30 21.04.14, ERJ, 110 cm : 02/30 19.04.14, ERJ, 100 cm : 04/30 26.04.14, ERJ, 100 cm : 02/30 01.05.14, ERJ, 100 cm : 04/40 27.04.14, ERJ, 100 cm : 05/30 19.04.14, ERJ, 90 cm : 02/30 20.04.14, ERJ, 90 cm : 04/30 22.04.14, ERJ, 90 cm : 01/30 24.04.14, ERJ, 90 cm : 03/30 26.04.14, ERJ, 90 cm : 01/30 27.04.14, ERJ, 90 cm : 02/30 30.04.14, ERJ, 100 cm : 03/30 20.04.14, ERJ, 80 cm : 05/40 20.04.14, ERJ, 100 cm : 01/40 20.04.14, ERJ, 90 cm : 03/60 02.05.14, ERJ, 100 cm : 03/50 10.05.14, ERJ, 100 cm : 03/50 11.05.14, ERJ, 100 cm : 06/40 15.05.14, ERJ, 100 cm : 05/40 |
16.05.14, ERJ, 100 cm : 01/40 17.05.14, ERJ, 100 cm : 06/40 09.05.14, ERJ, 90 cm : 02/30 10.05.14, ERJ, 90 cm : 03/30 15.05.14, ERJ, 90 cm : 03/30 12.05.14, ERJ, 100 cm : 02/30 14.05.14, ERJ, 100 cm : 03/30 28.04.14, ERJ, 100 cm : 02/40 30.04.14, ERJ, 100 cm : 03/40 02.05.14, ERJ, 100 cm : 04/40 04.05.14, ERJ, 100 cm : 02/40 30.04.14, ERJ Cup, 100 cm : 13/494 18.05.14, ERJ, 100 cm : 04/30 14.05.14, ERJ, 90 cm : 02/30 15.05.14, ERJ, 100 cm : 04/30 20.05.14, ERJ, 90 cm : 05/30 31.05.14, ERJ, 100 cm : 03/30 01.06.14, ERJ, 100 cm : 03/30 07.06.14, ERJ, 100 cm : 05/30 24.05.14, ERJ, 90 cm : 05/58 27.05.14, ERJ, 100 cm : 05/30 28.05.14, ERJ, 100 cm : 03/30 29.05.14, ERJ, 100 cm : 04/30 01.06.14, ERJ, 90 cm : 04/30 02.06.14, ERJ, 100 cm : 05/30 06.06.14, ERJ, 110 cm : 04/50 |