otsikko
Etusivu      Talli ja tilat      Oriit      Tammat      Toiminta      Muuta

 

    Fhinstha VH05-025-0248

Fhinstha 14.04.2008 - 07.05.2013.
"Tänne jään, en tänne kuole - tunnen ihollani säteet uuden auringon.."

  Virallinen nimi   Fhinstha   Säkäkorkeus   131 cm
  Lempinimi   Vinski   Syntynyt   14.04.2008, VHKR
  Rotu   Welsh cob -tyypin poni (C)   Sukupuoli   Ori
  Väri   Musta   Kasvattaja   Marilyn Johns
  Omistaja   dani VRL-03561   Painotus   Yleispainotus

Koulutustaso: heA, 110 cm, vaativa ponivaljakko
Käyttö: Kisaponi

Saavutukset: VIR MVA Ch (2 x irtoSERT, 2 x MVA-SERT, arvonimi myönnetty 01.08.09)
                    VWY-II, 6 - 8 - 7 - 22 - 2,5 = 45,5p. tilaisuuden paras poni! 20.08.2009
                    YLA1, 31 + 43 + 30 + 35 = 139p. 26.08.2009
                    VWY-B, myönnetty 09.03.2013

Fhinstha täytti 4 vuotta 13.08.2008


PÄIVÄKIRJA

    Taustaa

Fhinsthan saapuminen meille ei ollut mikään itsestäänselvyys - Toki se oli myynnissä, eikä siitä kovin moni ollut kiinnostunut: Oriin piti syntyä kissanpäiviä viettämään, muttei se varsana voittanutkaan Parhaan Nuoren-titteliä (kerrassaan kamalaa!!! Vinski on syntynyt kevättulvien keskelle ja muut osallistujat olivat yli puolivuotta/vuoden vanhempia!) ja samasta yhdistelmästä syntyi sille vuotta nuorempi ja komeampi täysveli - Ah, siihen kannattaisi satsata enemmän kuin Vinskin kaltaiseen rumaan ankanpoikaseen - Ja niin Vinski-parka pistettiin myytävien pöydälle.

Vaikka nuorestamiehestä ei kovin montaa kiinnostunutta ollutkaan (kumma juttu), sain taistella siitä veripäissäni ja maksaa halvauttavan summan: On se KUMMA kun ei voida yksityisille myydä hyväsukuisia ja potentiaalisia hevosia! Alan myymään pienkasvatustani maailmanluokan supersiittolana, niin enköhän saa kohta hienoja hevosiakin suoraan Pohjois-Walesin huippukasvattajilta. Pyh!

Kaikesta allekirjoittaneen huonosta tuulesta oriin suurta ostosummaa kohden huolimatta on poni maksanut itsensä noin miljoonakertaisesti takaisin - Se on tallin parhain kisahevonen, valloittavin luonteeltaan, upean ulkomuodon omaava ja jo kantaoriin tehtävänsä alkuvaiheissa se onnistui periyttämään varsin mukavat ominaisuudet jälkeläisilleen (krhm, ei nyt puhuta niistä mielenvikaisista, joita en saanut myytyä ja ne jäivät talliin..) Hetken Vinski saa nyt viettää miehen elämää ilman tammoja, sillä allekirjoittaneella on täysi työ saada sen ensimmäinen polvi siitoskannalle.

Oriin lyhyen ytimekkäästä nimestä on vielä pakko sanoa ihaileva sanani - Suvun, upean värin sekä rakenteen lisäksi yksi tärkeimmistä asioista, johon kiinnitän huomiota (ei luonteella ole väliä, ja sen kyllä osasta poneja huomaa..): Fhinstha on ah-niin-ihana vampyyrien valtakunta ja hallitsema maa, jossa ei aurinko koskaan paista :3 Niin minulle kertoi eräs ah-niin-ihana black metal-bändi, joka lienee tuttu myös Vinskin kasvattajalle ainakin kasvattinsa nimestä päätellen!

    Luonnekuvaus

Vinski on tallin piristysruiske, kerrankin voin sanoa, että ostin ulkomailta laadukkaan hevosen! Ori on saanut aina positiivista palautetta hyvästä luonteestaan, vaikka osaahan sekin huonoina päivinään olla melkoinen pirulainen - Siksipä ori ei sovellukaan aivan täystampioille, aloittelijoille tai pikkulapsille hoidettavaksi, eihän sitä koskaan oriista tiedä.. Ämpäreiden tai varpaiden tahatonta murskaamista suurempia vahinkoja ei ole kuitenkaan vielä koskaan Vinskin kanssa sattunut, ja oriin voisikin mainita jonkinmoiseksi luottohevoseksi - Pahan päivän jälkeen muut hevoset mulkoilevat vihaisesti silmillään, että taasko olet aggressiotasi meihin purkamassa, mutta Vinski katselee otsatukkansa alta ruskeilla silmillään iloisena ja puskee karsinansa oven läpi syliin halattavaksi. Voi kuinka schuloista <3

Hoitaessa Vinski käyttäytyy useimmiten herrasmiehen tavoin - Alkuinnostuksen, jonka aikana tervehditään hoitajaa kiihtyneellä hörinävyöryllä, kaadetaan harjasanko, tallotaan heinät alusiin, kaivellaan tulijan taskuja ja järjestellään sitten ne lattialle pudonneet harjat uuteen uskoon, jälkeen Vinski seisoo useimmiten kiltisti paikallaan, vaikka voikin homman kovin tylsäksi käydessä koettaa keksiä uutta salsatanssia tai heilutella päätään. Hoitajan kuitenkin napakasti kieltäessä Vinski tuhahtaa ja antaa olla - Miksi sitä turhaan verta sieraimestaan kaivelemaan, ihmisparka kuitenkin hommaa armeijan oripoloista vastaan jos noikseen tulee?

Hyvin totutettuna ja koulutettuna miekkosena Vinski kyllä antaa hoitajansa kosketella joka puolelle kroppaansa, ja vaikka ori uljaasti kestäisikin vaikka minkälaisen toiminnan, kannattaa silti miettiä, miltä itsestä tuntuisi saada yllättäen märkä ja kylmä sieni sieraimeen varoittamatta? Jos hoitaja oikein oriin sietorajan yli kulkee, voi Vinski muistuttaa hiukan äkeästi irvistämällä, ettei sitäkään sovi kohdella kuin vanhaa rukkasta, niin paljon se on kuitenkin meille antanut. Vinski pitää kovemmista harjoista - Lyhytharjaksista juuriharjoista ja kumisuista: Aivan himpulat harjat voivat saada sen kutisemaan varsinkin kesällä, kun sillä ei ole hehtotalvikarvaa ihoaan suojaamassa. Varsinkin kaulan ja sään roima rapsuttaminen kumisualla on sen mieleen, ja kyllä se takalistonkin päältä rapsuttaminen ihan hyvältä tuntuu!

Kaviot Vinski nostaa kiltisti, kunhan hoitaja tarpeeksi ajoissa ja _tuntuvasti kertoo oriille, että äijä nyt jalka ylös! Ori on myös suht helppo varustaa, vaikka välistä voikin maha pullistua kapinaksi satulavyötä vastaan; Suitsien kuolaimet päätyvät kuitenkin kielen päälle ongelmitta.
Kengittäjään Vinski suhtautuu melko rennosti, vaikkei se siitä kolinasta ja kaikesta muusta melusta juuri pidäkään. Koko ajan se on hieman varuillaan, valmiina polkaisemaan itsensä kengittäjän otteesta irti, jos tämä meinaisi alkaa vääntelemään murskaksi ponin pikkukavioita. Eläinlääkärin tarkastukset ovat Vinskille myös rutiinia, mutta piikin saaminen on aina yhtä epämiellyttävää - Turpa menee sellaiselle rullalle ja korvat painuvat niin tiukasti niskaan, että joskus luulen niiden koskettavan toisiaan niskan läpi..

Kuljetus ottaa Vinskin voimille, eikä se siitä kyllä paljoa pidäkään. Voi että, kun ori sen pitkän, monen tunnin ajomatkan jälkeen päätyi ensi kerran tallipihaani, oli se trailerista tultuaan niin äkäinen ja näytti sen verran hapanta naamaa ja suhteellisen pitkän aikaakin protestiksi epämukavasta autokyydistä, että oriin palauttaminen käväisi kertaalleen mielessä: Onneksi Vinski lopulta paljasti rakastettavan puolensa. Koppiin oria saa houkutella sen lempisyömisten kanssa, uskoisin, että se tallustelisi mielellään sisään, mikäli vuoraisimme lankun porkkanaraasteella.. Se ei tosin taida olla varteenotettava vaihtoehto. Oriin lastaamiseen saa varata aina vähintään tunnin, ja sitä maanitellaan milloin milläkin loruilla. Kun vihdoin ollaan sitten matkankohteeseen päädytty, ori näyttää varmasti nuutuneelta - Reipasta ratsastusta raikkaassa ilmassa, niin johan tämäkin mies kisoihin vertyy.

Ratsastaessa Vinski on oikea monitoimikone - Kaikki on yhtä kivaa, kaikki hauska pitäisi oppia ja mahdollisimman pian mieluiten, ja kaikkea pitäisi ehtiä kokeilemaan. Se on aina innolla mukana ratsastuskerroilla, ja syttyy tehtäville nopeasti. Ori on myös hyvin mukava ratsastaa, vaikkei taidakaan yksittäistä lajia huippuunsa: Se yltää kaikessa kuitenkin paremmalle tasolle, kuin alun perin oriin ostaessani kuvittelin; Vinski on aina osannut yllättää positiivisesti. Vinski liikkuu kaikissa kolmessa askellajissaan halukkaasti eteen, sen käynti on irtonaista ja mukavaa, mutta raviin istuminen voi vaatia jonkinasteista totuttelua: Voi kun siellä kivikossa on miehen koko suku ravaillut, ovat tämän oriinkin raviliikkeet hyvin näyttävät, korkeat ja suuret - Ja varmasti ratsastaja pomppii puolimetriä ilmaan ponin selästä. Pienen (.. vähintään kuukausi siihen menee) totuttelun jälkeen ravikin muuntuu luontevaksi ratsastajalle, ja Vinskin saa työskentelemään paremmin ravissa. Se kaartaa kaulaansa näyttävästi osoittaen hyvää selän- ja takapäänkäyttöä; Ratsastajan sopivan määrätietoisesti vaatiessa ori polkee takajaloillaan vahvasti melko pitkälle alleen ja venyy miellyttävästi eteen alas.

Vinskin laukka on pehmeää ja rullaavaa, mutta ori usein kiihtyy vähän liikaa laukassa - Ratsastaja on vain hyvä ja istuu rauhallisesti, ja pitää oriin hyvin hallussa istunnallaan ja pohkeiden välissä, ettei se pääse yllättämään, niin Vinski pysyy kyllä hallinnassa. Voimaa tämän oriin ratsastamiseen ei ole koskaan tarvinnut käyttää, vaikka ei se kyllä ihan pienestä sipaisusta lähde liikkeelle. Myös laukkatyöskentely sujuu useimmiten hyvin Vinskin kanssa, sillä kun sille on selvää, ettei se hulluna saa paahtaa, (No kyllä se parinkymmenen kierroksen jälkeen itsekin hidastaisi..) ei se rajojaan juuri koettele - Nuorena oli toisin, kun ori kapinoi harva se päivä.

Esteistä äijä pitää siinä missä kouluratsastuksestakin - Ei se rakenteensa puolesta ole ehkä maailman ihanteellisin esteratsu, mutta esteiden ylittäminen tuo sille mukavaa vaihtelua koulupuurtamiseen, ja ori selvittääkin hyvin suurempiakin esteitä - Henkilökohtaista ennätystä metrikymppiä ollaan jo startattu kisoissakin! Vinski varoo aina pudottamasta puomia, mutta on välistä jopa tyhmänkin rohkea loikkiensa kanssa - Muuria ja vesiestettä, pitkiä sarjoja ja ei-ainakaan-liian-massattomalle-oriille tiukkoja käännöksiä: Vinski jättääkin usein vauhdinsäätelyn, teiden huolellisuudesta huolehtimisen ja ponnistuspaikan arvioinnin ratsastajalleen - Mies itse vain paahtaa innokkaana eteenpäin.

Vinski tulee palauttaa avuille ja kuriin, ja tunnin alussa on hyvä testata niiden jarrujen toimivuutta. Se tulee saada samaksi herkäksi hevoseksi kuin koulutunneillakin, jotta rata sujuisi hyvin - Kunnon verryttelyn ja nopeusrajoitusten kertaamisen jälkeen Vinski on varmasti huolellisempi ratsu. Vinski tarvitsee kuitenkin melko paljon tilaa hypyssä ja ponnistuspaikan valitsemisessa, joten liiaksi ei sitä sovi jäädä ohjaamaan: Ratsastaja mitoittaa askeleet noin suurin piirtein, antaa oriille ohjaa ponnistuspaikan valitsemiseen ja nousee sitten kevyeen istuntaan: Ei oria yksin saa esteelle tietenkään jättää, mutta kieltopelkoa ei ole, jos kerran ratsastaja unohtaa.

Maastossa Vinski on oma reipas itsensä, ehdottoman luotettava ja varma ratsu, joka ei edes aamusumussa säikähdä parinkymmenen metrin päästä juoksevia peuroja; Eivätkä niinkään kahisevat lehdet saa sitä pois tolaltaan, vaikka ratsastaja kuinka selässä veuhtoisi. Poikkeus tunnetusti vahvistaa säännön, ja kyllä tämäkin tapaus tekee äkkilähdön, kun ollaan liian lähellä hirveä tai orava on aivan kavioiden alla.
Muuten ori kulkee reippaasti luonnon rauhasta nautiskellen. Maastoesteet saavat sen innostumaan kahta kauheammin, mutta hieman napakammalla ja tiiviimmällä tuntumalla ollessaan se pysyy kyllä hyvin lapasessa. Uittaminen on sekin yksi parhaita asioita, mitä tämän otuksen kalloon mahtuu, ja sillä on tapana lähteä viemään ratsastajaansa kuusnolla järven keskelle uiden ja sukellellen - Viisainta olisikin ehkä uittaa otusta ihan veneestä..

    Suku

 isä Rheydon
    wC, evm
 ii. Clawwry
    wC, evm
 iii. Braisg
    wC, evm
 iie. Prydferth
    wC, evm
 ie. Ysbedu
    wC, evm
 iei. Adwyo
    wC, evm
 iee. Llithrau
    wC, evm
 emä Bwa'R Arch
     wC, evm
 ei. Cymylu
      wC, evm
 eii. Grymuster
    wC, evm
 eie. Gorfodi
    wC, evm
 ee. Haf Yr
    wC, evm
 eei. Coedwig
    wC, evm
 eee. Duwies
    wC, evm

Vinskin suku on todellakin täynnä huippunimiä - Ei ehkä parhaimpia käyttö- ja suoritusponeja, mutta varmasti rotunsa upeimpia ulkomuotoja omaavia edustusyksilöitä. Okei, myönnettäköön, että joukkoon mahtuu myös muutama vähän vaatimattomampikin tapaus, mutta niilläkin on ollut oma merkityksensä näin hienon sukutaulun rakentumisen kannalta. Tarvitseeko vielä kysyä, miksi maksoin itseni kipeäksi tästä otukselta? Tällaista welshponien parhaimmistoon kuuluvaa sukua ei monella pojalla ole!

Vinskin isä on komeaakin komeampi ori Rheydon, jonka tapasin ennen Vinskin ostoa vuotuisessa welshien tärkeimmässä näyttelyssä Welsh Showssa - Ori keimaili sädehtivänä kehässä, ja minä kuolasin käsiohjelmani mössöksi katsellen sen korkeita raviliikkeitä ja machoa rakennetta. Oli sanomattakin selvää, että tuon oriin vielä haalisin jostain jonkun ponini sukuun joskus - Yllättäen riemuni olikin rajaton, kun tajusin myöhemmin miekkosen Vinskin isäksi. Väritykseltään sydämet murskaava Rheydon on viehättävä syvä punarautias, ja sen päätä koristaa leveä läsi ja jalkoja korkeat sukat - Ja onhan sillä niitä ah-niin-ihania valkeita sattumakarvoja ja pilkkuja vatsanalunen täynnä! Upean näyttelyuransa (Kyllä, ori on kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle, joten sillä on upea näyttelyura!) ohessa Rheydon on myös startannut muutaman kerran näissä welshponien askellajikilpailuissa, mutta enimmäkseen se on toiminut leijonamaisella rohkeudella ja joka kilpailussa hurjasti korskuen kärryjen edessä upealiikkeisenä valjakkohevosena. Vinski kuuluu hiukan omapäisen oriin ensimmäisiin jälkeläisiin, sillä Rheydonin parhain siitosura on vasta edessä - Kun se saa tarvitsemansa sijoitukset vielä valjakkoajosta, vaikka sen ura onkin alkanut todella lupaavasti.

Rheydonin isä on sekin oikea näyttelyiden huippumenestyjä, tosin jo aikoja sitten niistä hommista eläköitynyt ori Clawwry, joka toimi näyttely- ja valjakkohevosenuran lisäksi myös jonkin verran kouluratsuna melko kivasti menestyen! Nuorempana (Nythän tämä miekkonen on jo lähemmäs 25-vuotias..) se oli jokavuotinen vakiovieras Welsh Showssa, ja näyttäytyi monen vuoden tauon jälkeen vielä seniorina vieden luokkansa potin kotiin! Luonteeltaan rohkea ja luotettava ori oli upean ravinsa ja kuuliaisuuden ansiosta todellinen huippu valjakkoajossa, ja se toimi myös kiltisti parivaljakossa jopa toisen oriin kanssa. Kuten jo mainitsin, myös kouluratsastuksessa ori pääsi näyttämään kyntensä muutamaan otteeseen, ja kiitosta on sadellut kaikilta oriilla kilpailleelta - Sen herkkyys ja yhteistyöhalukkuus tekevät siitä mainion ratsun, vaikka sen korkea ravi vaatiikiin ratsastajalta superhyvää istuntaa ja myös taitoa hiukan kontrolloida sen vauhtia. Jälkeläisiä oriilla on Englannissa ja muualla Euroopassa kolminumeroinen luku, ja massiivinen ori on vieläkin kysytty sukuihin - Sori beibet, miekkonen on kyllä ansainnut eläkkeensä!

Legendaarisen Clawwryn vanhemmat ovat poikaansa vähemmän tunnettuja yksilöitä, mutteivat suinkaan minkäänasteisia suvun mustia lampaita! Vinskin isänisänisän Braisgin tiedetään olleen väritykseltään mitä hurmaavin syvä suklaanrautias herrasmiesori, joka toimi isäntänsä black anguksia kasvattaneella farmilla peltotöissä suurempien hevosten joukossa. Äärimmäisen sitkeä ja voimakas Braisg ei ehkä ollut sen kummoisempi rakennekukkanen, ja tiedetään oriin olleen myös melko pienikokoinen johtuen welsh mountain -emästään; Ori oli kuitenkin eläessään paikallinen tähti suloisen luonteensa puolesta ponin toimiessa näyttävästi kärryjen edessä myös kokemattoman ihmisen käsissä. Braisgin ei tiedetä toimineen ratsuna, mutta muutamia laadukkaita ratsujälkeläisiä se on siitä huolimatta jättänyt.

Clawwryn emä, Vinskin isänisänemä, on sitten mielenkiintoinen tapaus. Nimellä Prydferth tunnettu ruunikko tamma vietti varsin monenkirjavan elämän syntyen alun perin vahinkovarsana eräälle tilalle, josta se ensimmäiset peräkylän poninäyttelyt voitettuaan ostettiin wannabe-arvostetulle siittolalle jatkamaan näyttelyuraansa. Tamma oli kuitenkin erittäin arka ja epäluuloinen luonteeltaan, joten sen esittäjillä meni useimmiten näyttelyissä sormi suuhun kenkkuilevan ponin kanssa - Missä se kotilaitumella väläytelty loistava ravi jumalaisella mekaniikalla oli ja miksi tilalle oli tuotu vaappuva sähikäinen? Näyttelyt jätettiin tamman kanssa vähäksi aikaa vähemmälle ja sen kanssa keskityttiin ratsun puuhiin, jonka ansiosta Prydferth loi ensinnäkin mukavaa uraa maastoeste- ja kenttäponina, minkä lisäksi se sai myös lihaksia ja ahkeran maastoilun seurauksena varmuutta liikkeisiinsä ja kaikkiin toimiinsa. Muutaman vuoden päästä tamma kantakirjattiinkin jo ensimmäiselle palkinnolle ja kissanpäivät siitosponina saivat alkaa - Alku ei kuitenkaan sujunut helposti, sillä tamma oli kova luomaan, mutta kun ensimmäinen elävä varsa syntyi, ei loppua näkynyt! Prydferth varsoi joka vuosi uskomattoman kauniita varsoja, joista viimeinen syntyi tamman ollessa jo 26-vuotias! Tämän jälkeen tamma eli vielä muutaman vuoden onnellisena eläkeläisenä ennen kupsahtamistaan.

Rheydonin emä on vähän vaatimattomampi, viehättävä melko vaalean ruunikko tamma Ysbedu, joka hankittiin Rheydonin kasvattaneelle farmille lähinnä hienon sukunsa ansiosta, josta löytyy kauempaa todellisia legendoja. Ysbedu ei ollut rakenteeltaan maailman ihanteellisin otus, ja kummallisempaa oli, kuinka vanhan ja raskasrakenteisia hevosia täynnä olevan suvun jälkeläisestä on voinut tulla niin kevytrakenteinen - Ysbedua epäiltiin hyvin vanhallakin iällä melko nuoreksi hevoseksi sen vähäisen massan takia, mutta tamma näyttikin jo pienestä pitäen lahjansa esteillä - Joille sen urheilullisempi rakenne oli kuin luotu! Luonteeltaan tamma on välistä hiukan tyhmänrohkea, mutta osaa kyllä välttää aivan mahdottomia tilanteita - Ei se sentään sekopäisen hirvilauman keskelle juokse! Ratsastaessa se on isoliikkeinen ja innokas, ja saattoi hypätä varsinkin uransa alussa aivan liian suuria loikkia varsinkin sarjaesteiden väleihin - Muutaman vuoden hiomisen jälkeen sen hyppytyyli oli omaa luokkaansa, ja tamma kilpaili hyvin aina metrin korkuisissa luokissa. Tätä nykyä tamma on jo eläkkeellä, jota ennen se tosin varsoi viisi kertaa.

Ysbedun isä Adwyo oli todellinen C-sektion edustajaksi suurikokoinen tankki, jonka kaikki muut jälkeläiset olivat Ysbedua lukuunottamatta myös tankkeja: Näyttelyissä ahkerasti kiertänyt punaruunikko ori on mainittu usein kotipaikkansa Skotlannin yhdeksi parhaimmista periyttäjistä, jonka vaikutuksen näkee hevosesta useiden sukupolvienkin jälkeen. (Vaan mahtaakohan olla, kukaan ei ole kysellyt minulta Adwyosta Vinskin tavatessaan..) Useina vuosina Welsh Shown parhaaksi tituleerattu ori kaapi palkintoja myös näyttelykehien ulkopuolelta valjakkoradoilta, ja toimihan miekkonen satulankin alla hyvin näyttävästi: Liikettä riitti vaikka koko kylälle jaettavaksi, mutta toisaalta vauhtiakin oli siinä määrin, että kokemattomampaa hirvitti. Ehkä juuri tästä syystä oria kilpailutettiin enemmän kärryjen edessä kuin satulan alla vaativien koulutuomarien tiukassa katseessa. Muutamia kausia myös ulkomailla tammoja astunut ori kuoli suhteellisen vanhana, pyöristettynä 30-vuotiaana (tarkalleen ottaen 28-vuotiaana) jättäen jälkensä huimaan määrään welshponeja ympäri Eurooppaa jaa Iso-Britanniaa.

Ysbedun emä on vaatimattomampi harrastehumma Llithrau, joka eleli jossakin päin pohjoista Brittien saarta. Paikallisen huhun mukaan tamma oli myrsky-yön taivastakin mustempi ja luonteeltaan kiivas kuin kapinallinen ampiainen. Komealtahan tämä kalskahtaa ja aiheutti allekirjoittaneeseen lievää pelonsekaista kunnioitusta, mutta todennäköisesti kyseessä on vain ollut tavallista kovapäisempi tummanruunikko tamma: Tätä puoltaisi ainakin tamman taaksejättämänsä neljä jälkeläistä, joista ei löydy merkkejä tavallista kamalammasta emästä. Llithraun elämä lienee näistä huhupuheista huolimatta ollut varsin verkkaista, kun karjatilalla laiduntanut tumma poni on saanut silloin tällöin kanniskella naapuruston pikkulapsia selässään. Näyttelykehät olivat tammalle vieraita, ja sillä tuskin lienee kilpailutuloksiakaan, mutta monitoimisena harrasteponina se lienee paikkansa täyttänyt. Yksi tamman jälkeläisistä (joka oli muuten Ysbedun täyssisko.. Kun ensimmäisestä tyttärestä sai niinkin kovat rahat markkinoilla, oli tietenkin samasta yhdistelmästä jätettävä toinen kotiin!) jäi asumaan emänsä kanssa samalle tilalle, ja niitä sitten kärriteltiin parivaljakkona kylän riennoissa.

Vinskin emä on urheilullisempaa ja uudempaa linjaa edustava todella tummanruunikko tamma Bwa'R Arch, joka sekään ei viettänyt koko elämäänsä näyttelykehissä, vaan toimi jokapaikanhöylänä ja tallin luottoratsuna - Varma tamma oli ehdottomasti annettavissa kaikkien hoidettavaksi, sillä se oli luonteeltaan hyvin säyseä eikä varmasti pelännyt mitään, vaikka olisi yhtäkkiä joutunut ydinsodan keskelle. Ratsastaessa tamma oli myös hyvin miellyttävä, ja yritti aina parhaansa - Useimmiten se riitti helposti puhtaaseen rataan, tamma kun oli hyvin yhteistyöhaluinen ja esiintyi mielellään. Tamma toimikin elämänsä päivät omistajansa lasten kisaratsuna, jonka mukana lapsoset saattoivat kehittyä paremmiksi ratsastajiksi - Parhaimmillaan tamma sijoittui ja jopa voitti luokkia tasolta helppo A ja esteiltä metristä, joten ainakaan tammaa ei mitenkään huonotasoiseksi voi kutsua! Myös valjakkoajossa tamma starttasi pari kertaa parina erään hermostuneemman ja nuoremman tamman kanssa, joka ei toiminut yksilönä sitten ollenkaan. Bwa'R Archilla kokeiltiin myös jonkin verran leikkiratsastusta, mutta siihen tamma oli jo liian raskasrakenteinen - Puolitäysiveriset kiitivät sen ohi hetkessä, vaikka tamma yrittikin kovasti. Tamma osoittautui myös hienoksi jalostushevoseksi, ja se varsoikin yhteensä viisi kertaa upeista oreista: Pari kuukautta viimeisen varsansa vieroituksesta tamma kuitenkin äityi tarhassa riehumaan niin kovasti, että kolhi jalkansa oikein kunnolla, eikä siitä oivaa peliä enää saanut - Eläinlääkäri totesi tammalle hankosidevamman, ja raskain mielin se päästettiin taivaslaitumille.

Bwa'R Archn isä on näyttelyiden kettu Cymylu, joka valittiin muutamana vuotena peräkkäin Welsh Showssa varachampioniksi - Ei siis mikään huono saavutus tosiaankaan, koko shown championin tittelin ansaitsevat vain itse jumalan luomat otukset (terveisin ateisti). Cymylu omaa hienot askellajit, jotka korvasivatkin sen ei-sittenkään-täydellistä rakennetta muissa kilpailuissa: Ori oli tuttu näky ratsastusluokissa kisauransa aikana, eivätkä valjakkokehätkään jääneet siltä koluamatta - Ja omistaja lähti syvän tummanruunikolla oriillaan yks kaks extemporena kokeilemaan myös kenttäratsastusta helpoissa luokissa, ja ori selkeästi piti kentässä kisaamisesta enemmän kuin pienten kouluaitojen sisällä puurtamisesta tai aisojen välissä nätisti kulkemisesta - Varsinkin maasto-osuuden vauhdikkuus oli muutenkin hyvin menevän oriin mieleen, ja se pääsi osoittamaan rohkeutensa ja suuren hyppykapasiteettinsa melko raskaasta ulkomuodostaan huolimatta erilaisilla esteillä, jotka se selvitti yllättävän helposti. Pienehköissä luokissa ori jaksoi aina kisata innokkaasti, ja se tekikin poikkeuksellisen pitkän kilpailu-uran, jonka jälkeen se jäi vain siitoskäyttöön - Toki jo eläkettään pitkällä viettävän oriin on silloin tällöin pakko päästä taas matalat maastoesteradat näkemään, jotka sen kotifarmille rakenttiin täysin sen oman innostuksen ansiosta.

Cymylun isän Grymusterin tiedetään olleen myös poikansa tapaan aikamoinen vauhtihirmu! (ja tällä Grymusterilla ei ole mitään tekemistä mamman pikkutermiitti-Grymusterin kanssa..) Rautias sekakarvojen koristama poniori teki hienon kilpauran käyttöponina pienehköillä esteillä, ja valittiin ori yhtenä vuotena junioriratsastajansa kanssa Vuoden Lupaavimmaksi Pikkuponiratsukoksi - Vilkas ori sai kuitenkin pettyä karvaasti, kun jo seuraavalla kaudella ratsastaja vaihtoi suurempiin hevosiin ja ketterä Grymuster joutui seisomaan toimettomana. Muutamien kuukausien päästä massaansa reilusti lisännyt ori herätti paikalle muuttaneen kasvattajan kiinnostuksen ja poni vaihtoi omistajaa lähestulkoon laittoman pienellä rahasummalla - Eipä vanha omistaja tainnut tietää, kuinka pienellä työllä tämä uusi kasvattaja sai nostettua Grymusterin lihasvoimaa, mikä sai oriin ehdottoman upeaksi katsella ja myös hyväksi liikkua satulan alla. Näyttelyuran kohokohtana voidaan pitää kantakirjausta toiselle palkinnolle, ja jatkui oriin esteponinurakin uuden ratsastajan alla menestyksekkäänä. Siitoksessa suloista hurmurioria on kuitenkin säästelty ja se astui tiettävästi elämänsä aikana vain parisenkymmentä tammaa, joten se on melko harvinainen tapaus welshponien suvuissa - Vinskin kanssa saamme olla ylpeitä tästä kolmannen polven isoisovanhemmasta!

Cymylun emä on upeista liikkeistään itsensä tunnetuksi tehnyt tamma Gorfodi, joka nuoresta ponista lähtien kiersi kaikissa askellaji- ja ratsastusluokissa esitellen mainioita liikkeitään. Omistajat olivat kovin ylpeitä tummanrautiaasta ja enkelimäisen luonteen omaavasta ponineidistään, ja tammaa tyrkytettiin vuosi vuoden perään kantakirjaan, vaikka se oli useimmiten lihasköyhä tai huonossa karvassa - Omistajaparkojen kalloon ei mahtunut, että heidän prinsessaponinsa ei ollutkaan kaikista kaunein tullessaan lantapaakkujenkirjomana mutaisesta tarhasta suoraan näyttelykehään. Kun Gorfodi ei saanut kantakirjapalkintoaan, päättivät sen omistajat vuokrata tamman lupaavalle nuorelle ohjastajalle vuodeksi - Ja se olikin tämän tamman elämän varmasti paras vuosi! Siihen astisen elämänsä yksin lehmien kanssa viettänyt poni pääsi suureen laumaan, ja huolellinen harjoittelu kuori siitä esiin notkean ja lihaksikkaan ponineidin. Tamma osoittautui myös loppujenlopuksi hyvin herkäksi ajaa, ja seuraavana vuonna varsottuaan terveen varsan alkoi tamman kilpaura. Pari kautta tamma jaksoi hyvin painaa kilpailuissa, kunnes sen omistajat päättivät ottaa sen takaisin luokseen - Tamma pääsi kantakirjaan kolmannella palkinnolla, jonka jälkeen se vietti loppuelämänsä varsoen joka kesä varsoja omistajilleen kuihtuen kasaan lihaksinensa. Melko surullista :(

Bwa'R Archn emä on paremman kastin harrastehevonen - Kaunis musta tamma Haf Yr, joka kiersi innostuneen welshharrastajaomistajansa kanssa useita eri tapahtumia ja kilpailuja - Vaikka tammalla ei ollutkaan rakenteensa puolesta rahkeita suuriin näyttelyihin, vei ahkera täti sitä hyvin usein match showhun ja muihin sen kaltaisiin pikkunäyttelyihin, joissa tamma sai kiitosta, jos ei muusta, niin hyvästä käsiteltävyydestään ja muutenkin viehättävästä luonteestaan - Tamman päästessä ulos trailerista alkoivat hyväntahtoiset hörinätervehdykset kaikille läsnäolijoille, ja oli tamma muutenkin kovin yhteistyöhaluinen. Omistajatäti kilpaili Haf Yrlla myös mm. valjakossa sekä koulussa, ja varman tamman kanssa hän uskaltautui starttaamaan jopa pienissä estekisoissa - korkeus tosin nousi melko nopeasti siitä 30 sentistä 70 senttiin, kun täti koki valaistuksen ja ymmärsi vauhdin hurman. Myöhemmin ratsukko alkoi treenata lännenratsastusta sekä hienovaraisempaa ja luonnollisempaa hevosmiestaitoa: He olivat innolla mukana jokaisessa lähialueella järjestettävässä tilaisuudessa, ja heistä kehkeytyikin aika etevä pari siinä lajissa. Haf Yrn vanhetessa täti päätti teettää sille vielä muutaman varsan - Parhaista isäoreista tietenkin - Joista yhden (sen kaikista kauneimman ja hienoimmasta suvusta tulevan) hän jätti itselleen tamman seuraksi ja tulevaksi ratsukseen, kaksi muuta myytiin hyvällä rahalla muualle.

Haf Yrn isä on muutaman menestyneen näyttelyvuoden, mutta sen jälkeen melko lailla omissa oloissaan elänyt ruuna Coedwig. Noin kuusivuotiaana alkoi tämän melko raskasrakenteisen raudikko-oriin (silloin ponilla oli vielä miehuutensa) näyttelyura, kun sen silloinen omistaja kännipäissään löi vetoa oriinsa menestyksen puolesta näyttelykehissä - Ei hän oikeasti ollut ajatellut näyttelyissä alkaa kiertää, sillä tämä omistaja oli enemmän sellainen toiminnan mies, eikä näyttelyt olleet hänen mielestään tarpeeksi kiinnostavia laukkaurheilun rinnalla. C-oriinsa yllättävä mainio menestyminen houkutteli hänet kuitenkin näyttelyiden poluille, ja muutama vuoden ajan hän ei muuta tehnytkään kuin jännitti ponipoikansa menestymistä näyttelykehissä; Ja sitä menestystähän riitti! Coedwig sai kiitosta lähestulkoon kaikesta: Syvästä rungosta, mainioista jaloista, lihaksikkaista etu- ja takapäästä.. Eipä aikaakaan kun poni jo kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla! Sillä välin oriin omistajaa olivat tosin jo näyttelyt alkaneet kyllästyttää, ja niinpä hän päätti myydä upean oriinsa osaavan ponikasvattajan käsiin. Tämä ei kuitenkaan ollut viisas veto, sillä kovapäinen welshponi ei halunnut toimia kärryjen edessä eikä sitä vastoin satulan allakaan nostamatta kaikesta suurta älämölöä - Pitemmän pinnan omaava ihminen olisi saanut ponista kaivettua kaivattua yritystä, mutta tämä omistaja ei jaksanut kinata ponin kanssa, vaan hän astutti sillä omat tammansa ja tarjosi pari kautta oria myös muutamille ulkopuolisille ennen ruunaamista. Ruunaus rauhoitti kapinallisen Coedwigin mielen, mutta ei siitä mitään huippuratsua enää saanut. Jälkeläisiä tälle ehdottoman hyvärakenteiselle ponille jäi harmillisen vähän.

Haf Yrn emä Duwies on yksi niitä harvoja ulkopuolisia tammoja, jotka Coedwig sai tiineeksi. Melko vaatimaton rakenteeltaan, mutta väritykseltään ehdottoman nätti hyvin vaalea raudikkotamma ei ehkä luonut kadehdittavaa kilpa- tai siitosuraa, mutta omistajilleen se tuotti todella paljon iloa varsomalla muutaman oikein mainion varsan, joista sai markkinoilla hyvät rahat, sekä toimimalla koko perheen enkelimäisenä harrasteponina. Duwies toimi nöyrästi ja ahkerasti niin kärryjen edessä kuin selästäkin käsin, eikä se hangoitellut vastaan käsittelijänsä kummimpiakaan ideoita: Omistajaperheeseen kun kuului niin eri-ikäisiä lapsia, että tamma tottui olemaan yhden räsynukkena ja toisen rakkaushuolien uskollisena terapeuttina. Harvinaisen pitkään ja hyvin terveenä elänyt Duwies oli tuttu näky kylän suurtapahtumissa ja näyttelyissä, ja moni tarjosi hyvinkin suuria summia saadakseen viehättävän tamman omakseen: Perhe halusi kuitenkin kiittää uskollista poniaan kaikesta siitä hyvästä, mitä he siltä olivat saaneet, ja tamma sai elää hyvissä käsissä heidän luonaan kuolemaansa saakka.

    Jälkeläiset

Vinski ei ole tarjolla welshponijalostukseen!

13.10.2008 o. Rheibes Defod (e. Tlws Bonesig), omistaja: misery, Moondance
12.10.2008 t. Gaenor Dawn (e. Hawdd Hwylus), omistaja: Dani
20.10.2008 t. Melangell Dawn (e. Gwawr Angylion), omistaja: Ellen M.
21.10.2008 o. Broderick Dawn (e. Moonspell), omistaja: Dani
01.02.2008 t. Dawn Chwedl (e. Gwawr Angylion), omistaja: Ponisiittola Smaho
10.08.2011 o. Ferghus Dawn (e. Collfarn Rhosod), omistaja: Juli
04.06.2012 o. PS Fhinedan (e. Gwalch Elfen), omistaja: Smaho

    Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

Kouluvalmennus 20.08.08 Manetheren, valmentajana Melen
Kommentit: "Alkuverryttelynne näytti menevän mukavasti ja Vinski alkoi jo muutaman kierroksen jälkeen polkea takapäälläkin alleen ja hakemaan oikeaa muotoa. Välillä askellajit tosin näyttivät hieman juoksulta, mutta kokosit Vinskit miltei heti takaisin oikeaan tampoon. Pysähdykset ravista olivat ihan hyvia, vaikka käyntiä tulikin muutama askelta aina liikaa ennen pysähdystä, viimeiset pysähdykset sujuivat kutienkin mallikkaasti. Laukka oli herralla pyörivää eikä se arastellut vastalaukaa menemistäkään. Teistä jäi hyvä mielikuva ja orin korkeat askeleet olivat vaikuttavat. Itse saisit ehkä hieman enemmän keskittyä pysymään koko ajan tiivisti satulassa, niin pieniä temmon lisäyksiä ei pääsisi tapahtumaan niin helposti."

Kouluvalmennus 26.09.08 Halimieli, valmentajana fjalin
Kommentit: "Vinski oli uudesta paikasta hiukan stressaantunut ja alkutunnista kulki hyvin jännittyneenä ja näytti pieneltä pelästyneeltä jäniksenpojalta. Ratsastaja sai sen kuiten rauhoittumaan verryttelyn aikana ja silloin ori pysähtyi kuin seinään: tammoja! Ja siitä alkoi hieno esitys, joka kesti tunnin loppuun saakka. Poni kulkee hyvin oikein päin ja polkee todella tehokkaasti alleen, keventyen edestä, joten näyttävyyttä piisaa. Orin isoissa liikkeissä oli ratsastajan alussa vaikea istua, mutta pian yhteistyö alkoi toden teolla luistaa. Ainut ongelma tänään oli pieni vinous: laukka nousi vinosta ja oli siksi vähän ponneton, samoin väistöissä ratsastaja olisi saanut suoristaa huolellisemmin."

Maastoestevalmennus 10.09.08 Bretagne, valmentajana Mira
Kommentit: "Vauhdikasta menoa oli teilläkin! Huomasi selkeästi ponin nauttivan hyppäämisestä ja vauhdista. Dani teki hienoa työtä ratsastaessaan rauhallisin ottein hirmuvauhtia posottavaa Vinskiä. Esteiden ylitys sujui teiltä varsin mallikkaasti, joskin välillä pikkuorin huimat ilmavarahypyt pikkutukkien yli olivat huvittavaa katseltavaa. Mutta siitä se lähtee, jatkakaa vain tarmokkaasti harjoittelua!"

Kouluvalmennus 07.10.08 Lascaux'n, valmentajana Katja P.
Kommentit: "Istuntasi oli muuten kunnossa, mutta jalkasi työntyivät perusistunnassa liian taakse ja kantapää kohosi ylös. Tällöin jalkasi olivat koko ajan jännittyneenä, etkä pystynyt kunnolla käyttämään pohjeapuja. Säädimme jalustimiasi hieman pidemmiksi ja jalan asento parani. Vaikka keskityit pitämään jalkasi oikeassa kohdassa, niin ratsastit silti Vinskiä hyvin luontevasti. Ori toimi hienosti allasi ja pysähdykset olivat koko päivän parhaita. Teiltä onnistui myös pysähdykset laukasta, joten suuret onnittelut siitä! Välillä tempo meinasi karata hieman kiireelliseksi, joten yritä pitää se tasaisena, niin teitä on ilo katsella :)"

Estevalmennus 07.11.08 Sivils, valmentajana tallinpitäjä?
Kommentit: "Vinski paahtoi vauhdilla koko tunnin läpi, jarrua löytyi aina silloin tällöin. Hypyt olivat ilmavia ja sitä varaa tosiaan jäi ainakin 80cm esteillä. Ja hyvin sait Vinskin esteeltä toiselle, mallikelpoinen suoritus (:"

Kouluvalmennus 30.01.09 Jawbreaker, valmentajana Andu.
Kommentit: "Eloisan näköinen poni vilisti reipasta ravia innoissaan ohitellen muita ratsukkoja Vinski oli todella näppärän näköinen poni, se alkoi mukavasti pyöristyä ja myödätä jo alkuraveissa ja siitä vain jatkui ratsukon onnistumiset läpi koko valmennuksen. Vinskillä ei ollut kovinkaan montaa heikkoitta joten päätimme kiinnittää erityisesti huomiota sen innokkuuteen sillä se välillä sortui jopa häseltämään, niin innolla kun hän olisi jo halunnut seuraavaan tehtävään. Opastin Dania tekemään paljon siirtymisiä ja pysähdyksiä jotta saisimme Vinskin hieman odottamaan Dania, aina kun se lähtisi ravaamaan alta pois tulisi Danin pysäyttää se suoraan ravista paikalleen, odottaa muutama sekunti ja pyytää sitten itse sitä jatkamaan ravia. Puolipidätteillä ja pienellä irroittelulla saimmekin Vinskin pysymään hyvällä tuntumalla mutta myös herkistettyä sitä ohjan pidätteille niin että saimme raviin tahtia ja Vinskin odottamaan Dania. Vinskiltä onnistui Danin kanssa vastalaukat erityisen hyvin. Vinski piti hyvin vastalaukan yllä mutta vauhti meinasi välillä kiihtyä, kunhan Dani muisti pitää ulko-ohjan tuntumalla niin vastalaukka näytti todella hyvältä."

Kouluvalmennus 07.02.09 Tropicassa, valmentajana Heidiparas!
Kommentit: "Ponillasi ei ollut tänään ainakaan tekemisenpuutetta aloittaessasi aktiivisen ratsastuksen heti alkulämmittelystä; laitoit Vinskin liikkumaan kivasti eteen, hait takaosan oikein alle, sait sen taipumaan sisäpohkeesi ympärille näppärästi ja pienellä sisäohjalla johtamisella päästämään irti sisäpuolelta kuolainta ja täten hiljalleen rentoutumaan. Hetkittäin ori kuitenkin meinasi puskea eteenpäin kuin veturi ulkolapa edellä, joten muista tarkistaa jarrut sekä vastakkaisen pohkeen toimivuus. Mikäli Vinski puree kotitreeneissäkin samalla tavalla kiinni kuolaimeen kuin tänään, ei sisälle johtaminen ole ollenkaan kiellettyä, vaan jopa toivottua; johtaminen on kuitenkin tehtävä reilusti sisälle, ei missään nimessä omaan napaan päin tai taivasta kohti.

Teidän kanssa pääpaino kohdistui lisäyksiin ja kokoamisiin. Kootut askellajit löytyivät vähän pidemmän harjoittelun jälkeen, sillä Fhinsta ei olisi tahtonut antaa periksi sinun tahdollesi, vaan itsepäisesti heitti pään ylös, jännitti koko pienen kroppansa ja kipitti eteenpäin kuin kirottu termiitti. Varo, ettet jää nojaamaan taakse päin, sillä silloin itseasiassa istuinluusi pyytävät ponia eteenpäin, vaan pidä painopiste keskellä ja mahdollisimman alhaalla sekä käsi myöskin vakaana. Useat puolipidätteet eivät nimittäin ole rinnastettavissa ihmeellisiin vuoristorataliikkeisiin, joita kätesi jossain vaiheessa tekivät ja saivat Vinskin jännittymään taas vähän lisää. Kun olit itse ihan rauhallinen, niin ponikin alkoi antaa periksi ja kokosi itseään nätisti pysyen samalla myöskin suhteellisen rentona selästä ja niskastansa.

Lisäyksissä Vinskistä löytyi virtaa, ja se lähti eteenpäin kuin luoti pieni häntä vinhasti viuhuen ja sitäkin pienemmät kaviot toistensa eteen venyen. Vaikka näyttävyyttä löytyi orin etuosasta, niin takaosan olisit voinut pyytää vähän paremmin mukaan, sekä pitää edestä paketin kasassa, vaikka lisäyksissä on tottakai annettava ratsulle tilaa venyä. Lisätyn laukan jälkeen sinulla oli pieniä vaikeuksia saada Vinski jälleen avuille, mutta keskittymistä vaatineet siksak-väistöt toivat yhteistyönne jälleen takaisin ja poni näytti varsin tyytyväiseltä tukeutuessaan kevyesti kuolaimeen ja venyen tilaisuuden tullen eteen-alas. Loppuverryttelyssä annoitkin Vinskille hyvin tilaa pitäen sen silti rauhallisena, mutta oikealla tavalla aktiivisena; hyvä!"

Tarinaestevalmennus 01.03.09 Bretagnessa, valmentajana Mira
Tarina: Valmennus sujui meidän osalta paremmin kuin pitkään aikaan - Vaikka Vinski oli välistä suorastaan yliherkkä, ja alkoi muutaman toiston jälkeen aavistaa, mitä tuleman piti ja alkuun piti aina keksiä pieni ylimääräinen ajattelutehtävä ennen varsinaista suoritusta, oli se mukavan pehmeästi avuilla ja tarjosi itsestään peräänantoa kun sitä vähänkin pääsi ratsastamaan sileällä. Ensimmäiset hypyt sujuivat viiripää-Vinskiltä tykinkuulamaisilla loikilla, ja itse jäin aika pahasti jälkeen ponin singahtaessa yks kaks esteelle. Kun ori saatiin kierrettyä taas pehmeästi pikkurillin ympärille mm. taivuttelulla, ja sain sen paremmin hanskaan ja odottamaan itseäni ennen hyppyä, saatiin ylityksiin huomattavasti lisää laatua ja tarkkuutta. Tästä pääsimmekin sitten uuteen ongelmaan, hypyt itsessään sujuivat jo vallan mainiosti, mutta ratsastus esteiden välissä oli heikompaa ja olisin saanut viedä Vinskiä rohkeammin eteen - Muttakun ori tuntui niin hyvän herkältä myös siinä hitaammassa laukassa!! :D

Mira muistutteli varsin usein, että vaikka tällaiselle koulutuupparille esteiden hyppääminen voi olla hurjaa, siitä tulee vielä hurjempaa, kun hevonen koettaa käynnistä kavuta 80-senttiselle okserille. Päivän haasteellisin tehtävä meille oli kolmen pienehkön pystyn sarja, joista yksi ratsastettiin tiukalla kaarevalla uralla: (Kaksi estettä samalla suoralla linjalla, mutta näiden välissä yksi este huomattavasti sisempänä kenttää) Ensimmäisellä kerralla tunsin meneväni mustan miekkoseni kanssa nurin, kun se räjähti ensimmäiseltä esteeltä käsistä. Mira taisi kuluttaa kaiken äänensä minun ohjaamiseeni (IIK, puristaudun pieneksi oriin harjaan enkä kuule, näe tai kykene ajattelemaan mitään!!), mutta se tuli tarpeen ja kantoi hedelmää lopputuntia kohden: Ainakin minusta tuntui siltä, kuten aina hyvän opetuksen seurauksena ;)

Kommentit: "Hyvää työtä, loppua kohden parani huomattavasti. dani, luota vain enemmän Vinskiin, se tietää kyllä mistä kuuluu hypätä ja milloin. Työskentelynne tasaisella antoi olettaa paljon myös estetyöskentelystä, mutta keskittykää vielä tasaisuuden säilyttämiseen. Tasonne aaltoili jopa yhden radan sisällä. Välillä meni oikein hienosti, sitten taas pätkä ilman tietoakaan vauhdin säätelystä tai ohjaamisesta. "

    Kilpailut

Vinskillä kilpaillaan pääpainoisesti VRLn alaisten jaosten kilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 119 kpl (54 krj-sij, 44 erj-sij, 4 kerj-sij, 17 vvj-sij)

31.08.08, ERJ, 100 cm : 05/25 *
15.08.08, ERJ, 80 cm : 03/47
15.08.08, ERJ, 80 cm : 03/47
15.08.08, ERJ, 100 cm : 06/40
17.08.08, ERJ, 100 cm : 08/184
31.08.08, ERJ, 80 cm : 06/45
06.09.08, ERJ, 80 cm : 01/52
24.08.08, ERJ, 80 cm : 05/30
24.08.08, ERJ, 80 cm : 01/30
24.08.08, ERJ, 70 cm : 03/18
24.08.08, ERJ, 80 cm : 02/20
22.08.08, ERJ, 90 cm : 07/54
22.08.08, ERJ, 100 cm : 04/61
23.08.08, ERJ, 110 cm : 04/40
23.08.08, ERJ, 100 cm : 01/40
25.08.08, ERJ, 100 cm : 04/40
25.08.08, ERJ, 110 cm : 01/40
25.08.08, ERJ, 100 cm : 06/40
25.08.08, ERJ, 100 cm : 03/43
25.08.08, ERJ, 100 cm : 02/45
25.08.08, ERJ, 100 cm : 01/29
26.08.08, ERJ, 110 cm : 03/35
31.08.08, ERJ, 100 cm : 01/50
31.08.08, ERJ, 100 cm : 07/50
31.08.08, ERJ, 110 cm : 06/50
31.08.08, ERJ, 110 cm : 01/50
31.08.08, ERJ, 110 cm : 02/50
07.09.08, ERJ, 90 cm : 03/31
07.09.08, ERJ, 90 cm : 06/50
10.09.08, ERJ, 100 cm : 05/30
11.09.08, ERJ, 100 cm : 04/36
12.09.08, ERJ, 100 cm : 09/88
13.09.08, ERJ, 100 cm : 06/40
08.09.08, ERJ, 100 cm : 02/50
08.09.08, ERJ, 100 cm : 05/50
13.09.08, ERJ, 100 cm : 04/36
13.09.08, ERJ, 110 cm : 06/36
16.09.08, ERJ, 110 cm : 05/36
13.09.08, ERJ, 100 cm : 06/50
13.09.08, ERJ, 100 cm : 04/60
13.09.08, ERJ, 100 cm : 07/60
13.09.08, ERJ, 110 cm : 07/50
18.09.08, ERJ, 110 cm : 02/52
26.09.08, ERJ, 100 cm : 04/20

14.08.08, KERJ, CCI/CIC* : 03/27
14.08.08, KERJ, CCI/CIC* : 04/27
18.08.08, KERJ, CCI/CIC* : 01/23
29.08.08, KERJ, helppo luokka : 03/38

13.08.08, VVJ, noviisi tarkkuuskoe poneille : 01/20
23.08.08, VVJ, noviisi yhdistetty poneille : 01/51
23.08.08, VVJ, noviisi yhdistetty poneille : 05/51
24.08.08, VVJ, vaativa yhdistetty poneille : 04/19
17.08.08, VVJ, noviisi tarkkuuskoe poneille : 03/20
20.08.08, VVJ, noviisi yhdistetty poneille : 01/20
20.08.08, VVJ, noviisi yhdistetty poneille : 01/53
20.08.08, VVJ, noviisi yhdistetty poneille : 04/53
20.08.08, VVJ, noviisi yhdistetty poneille : 02/53
21.08.08, VVJ, noviisi yhdistetty poneille : 02/25
22.08.08, VVJ, noviisi koulukoe poneille : 04/20
06.09.08, VVJ, vaativa yhdistetty poneille : 03/20
16.10.08, VVJ, vaativa yhdistetty poneille : 05/28
16.10.08, VVJ, vaativa yhdistetty poneille : 02/28
12.11.08, VVJ, noviisi tarkkuuskoe poneille : 01/20
16.11.08, VVJ, noviisi tarkuuskoe poneille : 03/20
10.11.08, VVJ, vaativa yhdistetty poneille : 05/28
14.08.08, KRJ, heC : 03/45
14.08.08, KRJ, heB : 07/50
14.08.08, KRJ, heB : 05/50
14.08.08, KRJ, heB : 05/50
14.08.08, KRJ, heC : 05/30
14.08.08, KRJ, heB : 02/30
14.08.08, KRJ, heB : 02/30
15.08.08, KRJ, heA : 07/50
19.08.08, KRJ, heC : 03/30
23.08.08, KRJ, heB : 05/35
28.08.08, KRJ, heA : 03/60
28.08.08, KRJ, heA : 04/60
19.08.08, KRJ, heC : 05/35
19.08.08, KRJ, heC : 02/35
22.08.08, KRJ, heC : 01/43
24.08.08, KRJ, heB : 04/36
25.08.08, KRJ, heC : 01/36
29.08.08, KRJ, heB : 03/36
20.08.08, KRJ, heB : 05/237
21.08.08, KRJ, heA : 01/40
21.08.08, KRJ, heA : 04/40
22.08.08, KRJ, heC : 02/43
24.08.08, KRJ, KN Special : 05/60
22.08.08, KRJ, heA : 03/48
30.08.08, KRJ, heC : 04/24
04.09.08, KRJ, heC : 03/52
07.09.08, KRJ, heA : 05/52
07.09.08, KRJ, heA : 05/100 77.399%
07.09.08, KRJ, heB : 09/100 76.702%
07.09.08, KRJ, heB : 03/100 77.165%
07.09.08, KRJ, heB : 04/100 80.381%
11.09.08, KRJ, heC : 01/35
10.09.08, KRJ, heB : 05/50
11.09.08, KRJ, KN Special : 02/88
12.09.08, KRJ, heC : 04/23
13.09.08, KRJ, KN Special : 07/88
13.09.08, KRJ, heA : 02/44
13.09.08, KRJ, heA : 01/29
14.09.08, KRJ, heB : 05/91
14.09.08, KRJ, heB : 03/121
15.09.08, KRJ, heA : 04/58
15.09.08, KRJ, heB : 04/29
16.09.08, KRJ, heB : 06/40
16.09.08, KRJ, heA : 01/50
17.09.08, KRJ, heA : 02/40
21.09.08, KRJ, KNS : 04/30
15.09.08, KRJ, heB : 05/40
15.09.08, KRJ, heB : 02/46
15.09.08, KRJ, heA : 02/37
17.09.08, KRJ, heB : 03/40
20.09.08, KRJ, heC : 04/40
20.09.08, KRJ, heA : 03/30
21.09.08, KRJ, heB : 02/30
22.09.08, KRJ, heA : 06/52

20.10.08 NJ: LKV1, irtoSERT, MVA-SERT (BIS4), JS
17.11.08 NJ: LKV2, irtoSERT, JS
19.11.08 NJ: LKV3, irtoSERT, JS
15.12.08 NJ: LKV1, irtoSERT, MVA-SERT (BIS1), JS
rusetti

 

Fhinstha on virtuaalihevonen.
Kuva © Joyton Stud
Kaiken muun materiaalin © dani 2013, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!