otsikko
Etusivu      Talli ja tilat      Oriit      Tammat      Toiminta      Muuta

 

    Cadfridog Nymfo VH11-022-0050

Kuollut 11.03.2013

        

  Virallinen nimi   Cadfridog Nymfo   Säkäkorkeus   131 cm
  Lempinimi   Nemo   Syntynyt, ikääntyminen   04.12.2009, VHKR
  Rotu   Welshponi (sektio B)   Sukupuoli   Ori
  Väri   Voikko   Kasvattaja   Cadfridogin ponisiittola
  Omistaja   dani VRL-03561   Painotus   Koulupainotus

Koulutustaso: heA, 70 cm
Käyttö: Kisa- ja siitosponi

Saavutukset: Champion, myönnetty 13.05.2011
                    VWY-II, 7 + 4,5 + 6 + 21 + 5 = 43,5p. 25.03.2012
                    YLA2, 32 + 35 + 30 + 27 = 124p. 21.09.2012
                    VWY-C, myönnetty 11.03.2013

3-vuotias 04.03.2010

    Taustaa

Nemo on aikoinaan Julin maahantuoma ori - alun perin kyseessä taisi olla jonkin sortin tilaustuonti edelliseltä omistajalta Twinkeyltä, sillä kuka welshkasvattaja muuten olisi päästänyt tällaista timanttia kätösistään? Jo nuorena poikana ori hehkui kultaista väritystään ja sen ulkonäkö lupaili jo silloin suuria, vaikka se kehittymätön olikin. Luonne oli täysi kymppi ja hinta sopivan alhainen Suomeen tuomiseksi, kas kun kasvattaja on toistaiseksi suhteellisen pieni nimi Briteissä - kauppaamalla pari kasvattia sopuhintaan ulkomaille olisi helpompi saada kansainvälistäkin jalansijaa, eikä tarvinnut tyytyä vain kasvattelemaan poneja Brittien muiden siittolaimperiumien varjoissa.

Kaikki ei kuitenkaan oriin moitteettomuudesta huolimatta sujunut Twinkeyn kanssa putkeen. Muutamat näyttelyt kiertäneenä, joissain estekisoissa startanneena koulupainotteisuudestaan huolimatta ja pariin valmennukseen osallistuttuaan sai Nemo tutustua taas myytävä olemisen tunteeseen. Äkkäsin oriin myynti-ilmoituksen sattumalta ja olin valmis lyömään pyyntihinnan sen sileän tien käteisenä pöytään - olin ihastellut Nemoa jo aikoinaan nähtyäni sen sattumalta Julin narussa lentokentän tuntumassa eläinlääkäritarkastuksessa, mutta ori oli tuolloin jo vaihtanut omistajaa. Nyt toisen tilaisuuden saadessani en päästänyt sitä menemään ja onnekseni poitsu matkasikin luokseni Paraatiponeihin.

Ukkeli sopeutui hyvin, vaikka onkin jäänyt hieman ulkopuoliseksi poikalaumasta - no, eiväthän vanhemmat oriit välttämättä aina tulekaan toimeen keskenään, vaikka tilaa väistämiseen olisi kuinka. Nemo on tähän päivään mennessä ehtinyt tehdä hienon kisauran ja aloittanut valloituksensa siitospuolella. Sen ensimmäinen, ihana voikko orivarsa oli pakko jättää talliin kulkemaan faijansa jalanjälkiä.

    Luonnekuvaus

Kuvankaunis Nemo tupsahti elämääni täysin sattuman kautta; sen hankinta oli hetken mielijohde, johan ponin ulkonäkö ja salaperäinen katse puhuvat puolestaan. Nuori poniori tuli suoraan kasvattajaltaan Iso-Britanniasta Julin tuomana, ja nopean toiminnan johdosta seisoinkin pian hämmentyneenä ponin paperit toisessa ja itse poni toisessa kädessäni.

Yhteiselämä Nemon kanssa alkoi lupaavasti, ja on myös jatkunut yhtä jouhevasti. Olin aluksi hiukan epävarma nuoren koululupauksen kanssa, koska viimeisimmästä koulutuskerrasta oli jo huimasti aikaa, mutta Nemo teki kaiken todella helpoksi positiivisella mielellään ja nopealla päättelykyvyllään. Ongelmia ei juuri tullut, ja ponin koulutus olikin mukavaa niin minulle kuin itse otuksellekkin, joka lähti aina iloisin mielin töihin vaikka kesken ruokailun. Superherttaista luonnettaan Nemo osaa tosin käyttää myös katalasti hyväkseen; ei liene tarpeellista sanoa, keltä otus saa kaikki tahtomansa herkut heti kun vähän silmiään räpyttelee tai hellyttävästi hörähtelee? ;)

Nemo on enemmän ihmisten, kuin lajitovereidensa kaveri. Itseasiassa raukkaparka on enemmänkin hylkiö laumassaan. Kyllä siltä saattaa joku muu saman hyljeksinnän kohteeksi joutunut uhri löytyä rapsutuskaverina, mutta pääasiassa poniori viihtyy itsekseen kun ulkona ollaan. Karsinaansa se ottaa aina kenet tahansa vastaan, jos tämä vain jaksaa silitellä ja paijailla mielin määrin. Kovin rauhalliseksi en oria kutsuisi; tottelevainen ja nöyrä se kyllä on, mutta myös kovin vilkas ja tylsistyttyään keksii kyllä jotain tekemistä tai kolttosia kaksijalkaisten päänmenoksi.

Ratsuna Nemo on reipas ja se joko paneutuu hommaan sataprosenttisesti tai ei lainkaan. Harvemmin jälkimmäistä, joten melko ennakkoluulottomasti voit kyytiin hypätä. Koska Nemolla on kova halu tehdä koko ajan jotain, sen pieni mieli on paras pitää kiireisenä, muuten ori nimittäin voi laittaa melkoisen shown pystyyn tylsistyessään. Normaalisti niin kultainen ja nöyrä Nemo ei juuri kuskin tunteista välitä heitelessään iloisia pierupukkeja, tai huudellessaan vierusaitauksen tammoille näytellen omia hyppy-pomppu-muuvejaan. Pienellä näpäytyksellä ponin saa kuitenkin yleensä ruotuun, jolloin se rauhoittuu hieman nolon näköisenä.

Kouluradalla Nemo on aivan omaa luokkaansa - se on oikea kultainen liitokavio, jonka hienoja liikkeitä useat koulutuomaritkin ovat kehuneet. Kilpailuja ori rakastaa aivan valtavasti, ja mikäli palkintojenjakoon päästään niin Nemo on niin polleaa poikaa, että! Kunniakierroksellakin hyvä että hyppysissä pysytään, niin pöreänä se laukkaa kaula kaarella ja häntä tötteröllä. Nemo on myös innokas matkustelija, eikä se vierasta laisinkaan kuljetusautoon menoa.

LUONNE © TWINKEY

    Suku

 isä Italoborthos
    wb, evm
 ii. Chardunnay Whisk
    wb, evm
 iii. Teyrn Whiskey
    wb, evm
 iie. Chardunnay Lowri
    wb, evm
 ie. Yrthes Engwwyn
    wb, evm
 iei. Telor Yr Hesg
    wb, evm
 iee. Marged Fraith
    wb, evm
 emä Qu'Appelle
     wb, evm
 ei. Lliewd Gwyndt
      wb, evm
 eii. Lliewd Glyn
    wb, evm
 eie. Adarydd
    wb, evm
 ee. Qlewwerdos Elan
    wb, evm
 eei. Blwyddyn Naid
    wb, evm
 eee. Eryr Tellyuan
    wb, evm

Nemolla on todella mielenkiintoinen suku! Sen sukulaiset ovat monipuolisia käyttöhevosia rapakon molemmin puolin, joukosta löytyy todellisia welsheille kunniaa tekeviä sotureita kuin perhe-elämää rakastavia, rauhallisia siitostammoja; valjakkokenttien voikkoja salamoita, sekä koulukehien kettuja.

Muun muassa Nemon isälinjasta löytyy kolmannesta polvesta erittäin mielenkiintoinen nimi - Teyrn Whiskey. Skotlannin pieneksi lohikäärmeeksi tituleerattu ori edustaa vanhoja ja alkukantaisia welshkasvatuksen linjoja, ollen itse oikein sukunsa malliesimerkki ulkonäöllisesti - ori oli erittäin tanakka, muhkea ja hyvä- ja varmajalkainen, kaukana myöhemmin jalostuksessa muotiin tulleista sporttisista tikkujaloista. Oriista kehkeytyi karussa Skotlannissa eläessään erittäin sisukas ja voimakastahtoinen kaveri, ja se kunnostautui työlasteja vetäen ja pellolla kyntäen ratsastuksen sijaan - ja kun kovapäinen Whiskey sai satulan selkäänsä, se oli raavaiden miesten eikä pikkutyttöjen ratsu kovan suunsa ja vahvan tahtonsa takia. Tummanruunikossa oriissa piilevä soturimainen uho säväytti tammojen omistajia, ja ukkelista tuli todella kovahintaista kamaa jalostuksessa. 12-vuotiaana Whiskey valitettavasti myytiin kuitenkin todella kovaan hintaan Saksaan, jossa siitä alettiin muovata areenaystävällisempää ja salonkikelpoisempaa käyttöponia huonoin tuloksin - ori kuoli vain puolen vuoden päästä erittäin vakavaan vatsahaavaan.

Whiskeyn kuolemasta oltiin sen kasvattajan luona Skotlannissa kovin järkyttyneitä, sillä heille ei ollut toistaiseksi jäänyt vielä siitä yhtäkään kunnon jälkeläistä ja isälinjan jatkajaa - totta kai oli laskettu sen varaan, että vielä ori palaa jossain vaiheessa Skotlantiin, tai ainakin sen luo voitaisiin lähettää muutama tamma astutettavaksi. Noihin aikoihin pyöristyi kovalla tahdilla tarhassa kaikessa hiljaisuudessaan tamma nimeltä Chardunnay Lowri - punaruunikko tamma oli Chardunnayn kasvatti jo kolmannessa polvessa ja se edusti erittäin hienoa emälinjaa, ollen kuitenkin itse melkoinen floppi sen edustajaksi. Lowri oli erittäin hiljainen ja omissa oloissaan viihtyvä poni, välillä jopa arka ja säikky sellainen, josta ei saanut leivottua minkäänlaiseen käyttöön sopivaa elukkaa. Rakenteellisesti se oli ihan korrekti, mutta siitä ei oikein ollut mitään iloa kellekään - se sai alituiseen ylimääräisiä sydämentykytyksiä laitumella ties mistä, ja keplotteli säikähdyksissään itsensä helposti vähäpätöisistä aidoista ulos.

Lowri nostettiin kuitenkin pian ensimmäisen varsansa syntymän jälkeen todelliseen kulttiasemaan kyseisellä tilalla ja Whiskeyn ystävien piireissä - tamman oli ajateltu kantavan jotain naapuritallin ylikiihkeän shetlanninponioriin sekasikiöjälkeläistä vatsassaan, mutta suuren pronssinruunikon orivarsan syntyessä ei jäänyt kyllä paljoa arvailuja isän varalta. Aivan upeaan isäänsä tullut orivarsa nimettiin Chardunnay Whiskiksi, ja sen kanssa aiottiin ottaa vahinko takaisin - huolellisen ja pitkäjänteisen lihasharjoittelun ja treenin aikana Whiskistä muotoutui aivan isänsä näköinen komistus - muhkeakaulainen, voimakasjalkainen ja hyväselkäinen taistelija, joka tykkäsi karjua maailmalle olemassaolostaan ja uhota suuren egonsa turvin. Pojasta kehkeytyi todella tuliluontoinen mies, jota pidettiin juuri sen verran aisoissa vahvojen kuolainten avulla, että se saatiin kantakirjaan ensimmäiselle palkinnolle, vaikka tuomarit miettivät pisteiden pudottamista kakkospalkintoon mahdottoman kehäkäyttäytymisen takia. Whiskistä tehtiin useita ostotarjouksia suurella summalla, mutta vahingosta viisastuneina kaikki sivuutettiin edes niitä tarkastelematta - ja ukosta tulikin erittäin suosittu siitosori vastalauseeksi varsinkin Jenkeissä suosituille ylisporttisille B-poneille.

Mutta totta kai orimarkkinoilla ratkaisi myös raha, edes Whiskin omistaja ei voinut sitä kieltää. Kun Yrthes Engwwyn -nimisen tammanomistajan pakastespermapyyntö lähetettiin jo etukäteen muhkean shekin kera, lähetettiin Whiskistä mieluusti muutama pakaste rapakon taakse - ei kuitenkaan aivan jenkkilään, vaan Kanadaan. Tuolloin siellä oli Engwwynin saanut kuningasidean alkaa kasvattaa omasta kultatammastaan ja tämän seuralaisista pienimuotoista B-ponikantaa. Ei lainkaan hassumpi idea, sillä varsinkin Engwwyn oli erittäin hieno tamma. Se oli erittäin hyväluontoinen, ystävällinen ja miellyttämisenhaluinen vaalean rautias tamma, jolla riitti kapasiteettia kilpailla menestyksekkäästi lähes lajissa kuin lajissa helpolla tasolla monipuolisuutensa ansiosta. Ja polveutuihan se myös erittäin hienoista hevosista..

Sen isä Telor Yr Hesg oli sutjakkarakenteinen ja hyvin potentiaalinen kilpaponi, joka syntyi ja vaikutti Brittein eteläosissa. Ulkomuodoltaan Telor ei ehkä ollut maailman komeimpia tai jumalallisimpia, mutta sille suotiin kuitenkin vanhemmalla iällä jalostusoikeus muutamaksi vuodeksi erinomaisten kilpailu- ja luonnenäyttöjensä vuoksi. Ori oli varsinkin erittäin hyvä ja innokas hyppäämään, vaikka menestyi ja veteli aivan uskomattomia prosenttilukemia myös helpohkoista koulukisoista - ukkelilla oli kuin kouluratsulle luodut liikkeet, joissa ei ollut liikaa sitä jotain, vaan ne olivat erittäin hyvin ratsastajan muokattavissa.

Hyväluontoinen ja hyvin liikkuva ori yhdistettiin aivan yhtä miellyttämisenhaluiseen, elämäniloiseen ja pirteään tammaan nimeltä Marged Fraith, ei tuloksena voi olla muuta kuin Engwwynin kaltainen ilopilleri! Elämänsä aikana Marged oli erittäin monipuolinen, se kunnostautui niin ratsastuskoulun tuntihevosena kuin seurakisojen ykköstykkinäkin. Rauhallinen luonne oli omiaan vammaisratsastusta ja pikkulapsia ajatellen, eivätkä vaelluksetkaan olleet este varmajalkaiselle ja rohkealle tammalle. Loppuelämäkseen Marged myytiin ratsastuskoulun humusta pois varsomaan muutama varsa ja nauttimaan kesäpäivistä uusien ponikavereidensa kanssa.

Engwwyn varsoi Whiskistä erittäin sopusuhtaisen ja potentiaalisen ratsuvarsan. Punarautias, hyväjalkainen ja kauniit linjat omaava kaunokkipoika sai nimekseen kummallisen Italoborthoksen, mutta eihän nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä. Borthoksesta ei kehkeytynyt vain näyttelykehien vakiokuluttajaa, vaan myös muiden näytöksien innokas osallistuja - Borthos rakastaa esiintymistä ja sillä onkin melkoinen kilpailuvietti. Ori on vallannut ponitasolla alueen pienet show hunter -luokat täysin omien kavioittensa alle ja sillä on jo omia uskollisia fanejaan kiertämässä mukanaan kilpailuja ja ollen valmiita hurraamaan vain punaisen pallosalaman nollaradoille. Borthoksella on vielä kantakirjaus ja siitosoriin makeimmat päivät vielä edessään, mutta ensimmäinen ikäluokka siitä on jo maailmalla - erään Nemo-oriin voimin, kun brittiläinen Cadfridogin tila kaipasi verilinjoihinsa kohennusta..

Pienehköllä Cadfridogin siittolalla oli ollut jo pitkään ponikantaansa koskevia ongelmia - ei ollut varaa hankkia toiselta puolelta maailmaa uusia siitostammoja, koska ne eivät natsanneet ominaisuuksiltaan haluttuja poneja, tai niiden sukujuuret olivat täyttä hepreaa muutamia polvia, selvittämättömissä tai päättyivät aina samoihin poneihin.
Eräänä päivänä kuitenkin nappasi. Jo kerran varsonutta Qu'Appelle -nimistä kuvankaunista voikkoa tammaa tarjottiin liisattavaksi muutaman varsan ajaksi. Kanadassa syntynyt tamma päätettiin kertarysäyksellä vielä astuttaa kanadalaisella oriilla ennen muuttoa Britteihin - kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ja niin Nemo sai alkunsa.

Qu'Appelle on erittäin kaunis poni - sillä on varmasti yksi upeimpia ja hienopiirteisimpiä päitä koko B-sektion edustajissa, eikä sen korrektissa, joskin melkoisen kevyessä ja hämähäkkijalkaisessa rakenteessakaan ole juuri moitteelle sijaa. Tamman valttikortti on kuitenkin sen superystävällinen, nöyrä ja rehellinen luonne - kaksin aina kaunihimpi tuntuu olevan tamman henkilökohtainen slogan, niin mielellään ja sinisilmäisesti se tekee yhteistyötä ihmisen kanssa, aina iloisena, aina yritteliäänä. Varsinkin satulan alla tamma on parhaimmillaan, siitä kertovat sen monet sijoitukset kouluratsastuksessa - itse asiassa tamma on vaaleanpunaiset kakkulat turvallaan niin hölmö, ettei oikein ole koskaan ottanut oppiakseen hyppäämään, koska esteradoilla ei vaadita kaunista ratsastusta.

Taivaanrannan maalailu ja omissa maailmoissa nyhjääminen tuntuu olevan jonkinlainen sukuvika, sillä myös Appellen kanadalainen emä, nätin voikkovärityksen tyttärelleen emälinjastaan periyttänyt Qlewwerdos Elan on melkoinen pilvenhattaroilla kepein kavioin laukkailija. Tamma on erittäin hieno ulkonäöltään ja se on saanut paljon kiitosta näyttelykehissä tuomareilta myös moitteettoman ja edustavan käytöksensä ansiosta, mutta hieman puulla päähän lyödyn oloisesta tammasta ei ole koskaan saanut muotoiltua minkäänlaista käyttöhevosta. Perusliikuttaminen uraa pitkin, joskus maastossa hiekkateillä tai pieniä puomeja ylittäen menee vielä, mutta muuta Elan ei oikein tunnu edes haluavan osata. Onneksi sen ei tarvitsekaan, sillä hyvistä vanhemmista polveutuvana ponina saa sen pääjobi olla äitinä toimiminen. ;)

Elanin vanhemmat eivät vain ole kivoja poniyksilöitä, vaan myös harvinaisempien ja haluttujen vähemmistöjen edustajia suvullisesti. Esimerkiksi sen perusrautias isä Blwyddyn Naid polveutuu melko mitään saavuttamattomista, mutta terveistä ja hyvärakenteisista poneista - koska niiden edustamat linjat eivät olleen kuumimmillaan muutama sukupolvi ennen niiden syntymää, ovat ne pysyneet pinnan alla, vähälukuisina ja harvinaisina. Naidistakaan ei aluksi odotettu mitään siitosoritta, mutta sen uusi omistaja päätti näyttää, että mihin tahansa pystyy oikealla treenillä ja sinnikkyydellä. Hän harjoitteli oriinsa kanssa ahkerasti ihan perustottelevaisuutta, ratsun ominaisuuksia ja piti peruskuntoa ja näyttävää lihaksistoa huolellisesti yllä - muutaman vuoden päästä ori oli miltei aivan eri poni, komea ja kilpailukykyinen vähän suuremmissakin esteluokissa. Näin ukko sai kiitettävää ja arvostettua näkyvyyttä, mutta mitään tammamagneettia siitä ei kaikeksi onneksi koskaan tullut.

Muutamia tammoja ori kuitenkin astui melko tarkoin sukukriteerein - yksi niistä oli saman kasvattajan jälkeläisen jälkeläinen, kaunis kermanvärinen tamma nimeltä Eryr Tellyuan. Hyvin eloisa ja pirteä tamma omasi erittäin hyvät ja ihailtavat liikkeet ja se loi hienosti uraa helpohkoissa luokissa valjakkoajon parissa - myöhemmin sen omistaja innostui parivaljakolla ajamisesta, mutta koska liian vilkas ja helposti keskittymisensä menettävä Tellyuan ei tullut toimeen sen pariksi ostetun ponin kanssa, päätettiin se korvata koko valjakosta kokonaan uudella ponilla. Tamma pääsi omistajansa tyttären seuraponiksi maastoköpöttelyyn ja mätsäreihin, joissa esiintymistä se rakasti. Myöhemmin sille teetettiin muutama jälkeläinen hienoista oreista, joihin muun muassa kuului totta kai Naid!

Hienot liikkeet ovat voikon värityksen ohella yksi Appellen emälinjassa huomioitava asia, mutta tamman menestykseen kouluradoilla on myös vaikuttanut sen koulukilpailuissa paljon aikoinaan kierrellyt ori Lliewd Gwyndt, joka itse asiassa astui muutaman tamman Kanadassa samalla vietettyään siellä muutaman kilpailukauden. Muutoin kimo ori asui Briteissä ja koska sille oli siinä vaiheessa myönnetty jalostuslupa melko vähin näytöin hyvin nihkeästi, oli sitä helpompi saada tarjotuksi jalostuskäyttöön ulkomailla. Myöhemmin päättäväisen ja kunnianhimoisen oriin luotua menestyksekästä kilpauraa jopa kansainvälisissä helpoissa poniluokissa (helppo B-A) ja kerättyä lisää lihaksia muun muassa takapäähänsä, saatiin se kantakirjattua kolmannelle palkinnolle ja jalostuslupaa pitkitettiin muutamilla vuosilla.

Gwyndt polveutui melko tavallisista hevosista, sen isä oli vaatimattoman kasvattajansa ehkä vähiten huomioiman isälinjan edustaja nimeltä Lliewd Glyn - kimo ori oli käyttöominaisuuksiltaan todellinen joka paikan höylä, sillä siltä luonnistui helpohko hyppääminen kouluväännön ja ajamisen ohella, se oli erittäin rohkea ja varmajalkainen maastoratsu, sekä aivan uskomattoman nopea juoksija. Sen kasvattaja puheli usein, kuinka veisi Glynin jonain kauniina päivänä vielä ponilaukkoihin ihan vaan sen mielettömien sänkilaukkaspurttien perusteella. En tiedä, kävikö näin oikeasti koskaan, mutta ainakin vanhemmalla iällä ori pääsi kiertelemään näyttelykehiä ja sai lopulta nipin napin jalostusoikeuden nimiinsä.

Gwyndtin emä taas oli pirteä ja pienikokoinen ruunikko tamma Adarydd - tamma oli erittäin kaunis ulkonäöltään ja liikkeiltään, ja nuorempana sitä esiteltiin paljon näyttelykehissä, mutta sittemmin sen aktiivinen esittäminen jäi, kun talliin saatiin uusia tammoja paremmin menestyneistä suvuista. Toimettomana seisoskellessaan osoittautui tamma melkoisen herkäksi lihomaan, ja ponin ainaiseen painontarkkailuun tympääntyneenä sysäsi omistaja Adaryddin muutamaksi vuodeksi vuokralle siitä kiinnostuneelle tytölle. Tytön kasvettua tammasta ulos päätti omistaja ottaa sen takaisin ja varsottaa muutaman kerran halvemmilla jalostuskäyttöön tarjottavilla oreilla voidakseen silti kääriä kakaroista hyvät rahat - Adarydd oli kuitenkin myös melkoisen hyvä periyttäjä varsinkin liikkeidensä suhteen, siitähän sen kimo poika Gwyndt on elävä esimerkki. Sittemmin tamma jäi toimettomaksi, lihoi laitumella ja kuoli loppujen lopuksi ähkyyn, joka seurasi lähes saman tien tamman juuri toivuttua kaviokuumeesta - omistajahan oli itsekin myöntänyt, että rehellisestä tammasta oli ollut vain vaivaa hänelle hienoista varsoista huolimatta, ja nykyään siittola onkin erittäin epämääräisessä valossa Brittien welshpiireissä.

    Jälkeläiset

Nemo ei ole enää tarjolla jalostukseen!

22.10.2010 o. Gwalch Nwyff (e. Câriwr Dwr Snowdonia), omistaja: Paraatiponit
21.08.2011 o. Gwalch Nodwydd (e. Harddwch Allfydo), omistaja: Juli
07.10.2011 o. Breezy Cadwgan (e. Vita's Asterella GBR), omistaja: Josh
16.12.2011 t. Ballet Dawn (e. Cambria Ballerina) omistaja: Huttis, LAC
16.06.2012 o. Bamboo Dawn (e. Cambria Ballerina) omistaja: Christa W.
09.11.2012 t. Painswick Anny (e. Eferhild Africa) omistaja: Liia, Roscoff Sportponies
15.12.2012 o. Väinölän Moustache (e. Houlland Honey) omistaja: damn
02.03.2013 t. June Dawn (e. Samhrad Joyeuse) omistaja: Mette, Wyonn

    Valmennukset ja päiväkirjan poikanen

14.01.2012, kouluvalmennus
Nemon viimekertaisen valmennuksen rauhattomuus ei ole toistunut myöhemmillä ratsastuskerroilla ja tänään ilmoitin oriin ihan mielenkiinnosta mukaan läheisellä toisella tallilla järjestettyyn kouluvalmennukseen vain nähdäkseni, miten se tällä kertaa reagoisi. Mahdollinen orastava, alitajunnassa kytevä aihe huoleen osoittautui turhaksi, sillä Nemo oli oma miellyttävä itsensä ja toi oikein kunnolla kunniaa selässä heiluneelle allekirjoittaneellekin. Se oli hyvin menevällä päällä, eteenpäin pyrkimystä riitti ja liikkuminen oli lähestulkoon sulavaa leijailua maneesin pohjan yllä. Poni oli pirteä ja hyväntuulinen ja jaksoi kärsivällisesti vääntäytyä toivomilleni urille - kiitosta sateli ponille sekä valmentajan suunnalta että satulasta!

20.11.2011, kouluvalmennus
Tämänpäiväisessä kouluvalmennuksessa Nemo oli jotenkin epätyypillisen rauhattomalla päällä. Alkutunnista se hipsi eteenpäin varovaisesti kuin varpaisillaan ja se vaati melko ronskia ratsastusta alkaakseen liikkua normaalilla tavallaan. Ehkä syynä tähän oli maneesin katoilta pöllyävä lumi ulisevan keskitalven viiman kanssa, mutta harvemmin Nemo on antanut ulkoisten ärsykkeiden häiritä keskittymiskykyään. Myös laukassa ori pyrähteli epätasaisesti ja jojoili pohkeen ja ohjan välissä. Allekirjoittaneen tuli palauttaa ori kertaalleen kunnolla maanpinnalle, mitä ennen ei ole tarvinnut tehdä. Lopputunnista Nemo onneksi rauhoittui ja rentoutui, ja meno muuttui tasaisemmaksi - ori esitti itse asiassa elämänsä ensimmäistä kertaa jopa täydelliset sarjalaukanvaihdot, liekö epätavallinen vireys saanut sen siinäkin suhteessa entistä tarkkaavaisemmaksi?

13.05.2011, päiväkirjamerkintä
Nemon uusin aluevalloitus ovat näyttelykehät - edellisen omistajansa kanssa juuri maahan tultuaan ori kiersikin parit näyttelyt ja napsi heti alkukättelyssä muutamat hyvät kommentit ja sertit itselleen, mutta nyt poitsu on saanut tutustua uudelleen kehässä kiertämisen viehättävyyteen. Tuomareilta on tullut kiitosta oriin ulkonäöstä ja nyt se on saavuttanut jopa jotain konkreettista. Tänään sille nimittäin myönnettiin champion-arvonimi! Ja tähän sen kanssa varmasti tyydytään, kantakirjausta tai muuta sen kanssa ei lähdetä hakemaan - ja ori vaikuttikin tyytyväiseltä mutustellessaan palkintoporkkanakakkuaan, vailla huolta siitä, paisuuko se nyt millin enemmän kuin normaalisti..

22.10.2010, päiväkirjamerkintä
Whoa, Nemon esikoinen syntyi tänään Gwalchissa - olin kysellyt Julilta, josko olisi mahdollista lainata hänen suloista, kimoa mountaintammaansa Nemon esikoisen emäksi, mihin hän kaikeksi onneksi suostui. Elättelin pienessä mielessäni toiveita supersuloisesta orivarsasta, jossa yhdistyisivät aivan uudet B-ponikasvatuksen tuulet ja joka edustaisi isänsä sporttisuutta, mutta joka saisi mammaltaan hieman enemmän lihasta ja läskiä luidensa ympärille ja olisi aavistuksen Nemoa kompaktimpi paketti - ja ylimaalliset voimat taisivat vastata pyyntöihini! Câriwr Dwr Snowdonia nimittäin pyöräytti terhakan, pienikokoisen mutta rakenteeltaan varsin lujaluustoisen orivarsan, joka kaiken lisäksi on isänsä tapaan iki-ihanaa voikkoväristystä! Iik! Aaw! Toistaiseksi nimetön vauva saa vielä kasvaa Julin valvovan silmän alla ennen muuttoa Paraatiponeihin. Ja silloin otetaankin sitten poitsusta mittaa..!

10.10.2010, päiväkirjamerkintä
Viime aikoina Nemoa on treenattu tavallista tavoitteellisemmin ja se on kerännyt itselleen hienosti lihaksia ja massaa. Ukko ei näytä enää niin reppanalta ja hennolta, vaan todella sporttiselta, komealta ja vahvalta suurine lihaksineen, puhumattakaan siitä, miten ratsukon välinen yhteistyö on pikkuhiljaa muuttunut entistä saumattomammaksi. Varsinkin lisäykset lähtevät nykyään kuin tykin suusta ja kootuissa askellajeissa pysyvät hienosti ryhti ja tasapaino, joihin ennen piti hakea kauemmin tahtia. On siis aika tehdä Nemon debyytti kouluradoille ja raivata tietä nousevalle koulutähdelle - ori kimmeltääkin jo sopivasti kultaisena ihan omasta takaa! Nyt ei muuta kuin osallistumisia vetämään ja toiveikkaana tuloksia seuraamaan.

20.08.2010, kouluvalmennus
Tänään allekirjoittanut otti Nemon kanssa osaa tallissa järjestettyyn kouluvalmennukseen. Ukkeli oli jostain syystä varsin täpinöissään, lienikö syynä sitten pari kokematonta, nuorempaa mukana ollutta tammaa, jotka onnistuivat säpsähtelyllään aiheuttamaan lisäjännitettä ja -draamaa niitä valmiiksi kiinnostuneena tarkkailleen poitsun välille, mutta pysyi silti hallinnassa. Alkutunnista epätasapainoisuutta esiintyi kärsimättömän steppailun ja pienen hutiloinnin muodossa, mutta kunhan selässä pysyi jämäkkänä ja määrätietoisena, muovautui Nemokin täyteen mittaansa eikä tuntunut enää vajavaiselta liikkeiltään tai ryhdiltään. Koulukiemuroiden lomassa ori pikkuhiljaa rentoutui täysin ja muuttui täydellisen elastiseksi muovailtavaksi massaksi satulan alle - oi että, kun tämä poitsu on kiva ratsu!

12.06.2010, päiväkirjamerkintä
Nemo on sopeutunut suursiittolan elämään varsin vaivatta - mietin hieman, miten poitsu oikein sopeutuisi, kun se on lyhyen elämänsä aikana kerinnyt reissaamaan ties kuinka monen ihmisen kätösissä moniin uusiin koteihin, eikä sen kasvattajasiittolakaan mikään poni-imperiumi ole. Ori on tuskin koskaan ollut osana suurempaa laumaa, sillä se tuntuu olevan harvinaisen ujo muita poneja kohtaan eikä selvästikään hakeudu mitenkään keskipisteeseen tai koeta lyödä itseään nokkimisjärjestyksessä läpi - varsinkin tammojen kanssa poitsu on sosiaalisessa kanssakäymisessä kovin kokematon, ja sen pienet kömmähdykset ovat aiheuttaneet henkilökunnan parissa hyväntahtoista virnuilua. Ensin Nemo hörisee villisti aitojensa läpi viereisen tarhan tammoille, ja kun leidit vastaavat hirnuntavyöryllä, pyörittelee ori hämillään silmiään ja peruuttaa häntä takalistossa kiinni pari epävarmaa askelta. No, kyllä se varmasti vielä kerää itseluottamuksensa kasaan, kunhan rutiinia tulee lisää ja elämä tasoittuu lopullisesti!

30.05.2010, päiväkirjamerkintä
Talliin on tehty tavallista mielenkiintoisempi hankinta pitkästä aikaa - tänään saapunut Nemo on upea voikko kouluori, jonka Juli aikoinaan löysi Briteistä timanttina liejusta ja toi maahan Twinkeyn omistukseen. Jo tuolloin iskin silmäni poitsuun ja pitkin hampain kuolasin sitä salaa - olisi mokoma kelvannut hyvin meikäläisenkin talliin, mutta tilaisuudesta myöhässä jouduin tyytymään näppieni nuolemiseen ja suunnittelemaan, kelle tammalle kinuaisin oriista myöhemmin astutusta.
Arki palasi kuitenkin aikanaan raiteilleen ja unohdin Nemon. Yhtenä päivänä kuitenkin yllättäen törmäsin siihen uudelleen - myynti-ilmoituksen muodossa. Twinkey kauppasi nuorta, täyden kympin luonteen omaavaa Nemoa uuteen kotiin, ja allekirjoittanut kiisi korppina paikalle. Hinta oli melko alhainen, joten löin massit pöytään ja vein ponin mukanani. Ja nyt Nemo on täällä, luonani Paraatiponeissa. Se polveutuu mainiosta koulusuvusta ja koeratsastuksessa esitteli nöyränä kyvykkyyttään koulukiemuroiden parissa, joten sopeutumisen jälkeen avautuvat portit varmasti valkoisten, pienten aitojen sisäpuolelle!

Kouluvalmennus edellisen omistajan Twinkeyn kanssa 24.05.2010 Turjakkeen opissa
"Upea voikon värinen welshponiori käppäili uralla ympäriini. Se näytti rauhalliselta ja keskittyneeltä nii päästin että voisimme aloittaa. Tekisimme tänään pari laukannostoharjoitusta ja pohkeenväistöä. Nemo menikin peräänannossa jo niin aloitimme pohkeenväistöillö jotka sujuivat todella hyvin molempiin suuntiin. Ei taipunu liikaa ja jalatkin meni hienosti ristii. Myöhemmin tauon jälkee teimme pari laukannostoja ja aluksi meni hyvin, mutta sitten ori alko ennustelemaan, niin sait pidättää pikkasen enemmän. Tunti kuitenki sujui todella hyvin."

Jälleen koulutuuppausta edellisen omistajan Twinkeyn ratsuna toimien 19.05.2010 Julin valvonnassa
"Tänään harjoittelisimme twinkeyn ja Nemon kanssa hieman väistöjä, sekä avo - ja sulkutaivutuksia. Nemo kulki kaula kauniisti kaarella jo heti alussa, joten arvelin tämän valmennuksen olevan helppo nakki. Ori oli jatkuvasti kuulolla ja teki kaikki työt, kuten twinkey käski. Se oli selkeästi herpaantumaton ja kuuliainen ja ratsu. Saitte lämmitellä ensin omaan tahtiinne, minkä teittekin aika reippaasti. Sitten oli väistöjen aika. Ensimmäisellä kerralla Nemo ei selvästikään oikein ymmärtänyt mitä siltä haluat, vaan yritti hieman luistaa hommissa kulkemalla kaula makkaralla ja kävelemällä viistosti eteenpäin, kuin muka väistäen. "Anna sille kunnolla avut ja käske se tekemään oikein!" Sanoin twinkeylle tomerasti, ja hän teki työtä käskettyä. Seuraavalla pitkällä sivulla ori väisti jo kauniisti ja kuuliaisesti. "Hienoa!" Kokeilitte vielä muutaman kerran, mutta väistöjen kanssa ei selkeästikään ollut mitään ongelmia teille, vaan homma sujui kuin valettu. Sitten taivutuksiin. Näiden kanssa ori hieman temppuili ja yritti tehdä lähinnä oman päänsä mukaan, mutta jälleen twinkey pysyi tomerana ja pakotti orin tekemään kuten täytyykin. Nemo nöyrtyi sitten taas ratsastajan tahtoon ja näytti upealta. Aluksi teillä oli hieman vääntöä siitä, kumpi määrää ja kumpi alentuu, mutta kyllähän sekin sitten selkiintyi hetken ratsastettuanne. Hyvä!"

    Kilpailut

Nemolla kilpaillaan pääpainoisesti villeissä kouluratsastuskilpailuissa. Huomaathan, että kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja voitot?

Sijoituksia: 47 kpl

16.10.10, villit koulukilpailut, heA : 05/43
15.10.10, villit koulukilpailut, heA : 05/43
13.10.10, villit koulukilpailut, heB : 01/43
17.07.10, villit koulukilpailut, heB : 03/33
16.07.10, villit koulukilpailut, heA : 04/30
21.07.10, villit koulukilpailut, heA : 04/31
19.07.10, villit koulukilpailut, heA : 02/31
26.09.10, villit koulukilpailut, heC : 01/45
16.02.11, villit koulukilpailut, heA : 02/07
16.02.11, villit koulukilpailut, heA : 02/07
17.02.11, villit koulukilpailut, heC : 02/09
17.02.11, villit koulukilpailut, heA : 01/09
17.02.11, villit koulukilpailut, heC : 02/09
17.02.11, villit koulukilpailut, heA : 02/07
18.02.11, villit koulukilpailut, heC : 03/09
18.02.11, villit koulukilpailut, heA : 01/07
18.02.11, villit koulukilpailut, heA : 02/07
19.02.11, villit koulukilpailut, heA : 02/07
19.02.11, villit koulukilpailut, heC : 02/09
20.02.11, villit koulukilpailut, heC : 02/09
21.02.11, villit koulukilpailut, heA : 02/07
23.02.11, villit koulukilpailut, heC : 01/09
11.05.12, villit koulukilpailut, heC : 02/21
12.05.12, villit koulukilpailut, heC : 03/17
24.02.11, villit koulukilpailut, heC : 01/09
24.02.11, villit koulukilpailut, heC : 02/09
25.02.11, villit koulukilpailut, heC : 02/09
25.02.11, villit koulukilpailut, heA : 01/07
13.05.12, villit koulukilpailut, heC : 03/21
15.05.12, villit koulukilpailut, heC : 04/21

12.10.10, KRJ, heA : 05/33
13.10.10, KRJ, heA : 02/37
14.10.10, KRJ, heA : 03/37
15.10.10, KRJ, heA : 04/37
26.02.11, KRJ, heA : 02/40
02.03.11, KRJ, heB : 06/50
05.03.11, KRJ, heB : 03/30
07.03.11, KRJ, heA : 04/50
10.03.11, KRJ, heA : 10/100
06.03.11, KRJ, heA : 06/40
27.02.11, KRJ, heB : 07/100
05.03.11, KRJ, heA : 06/60
05.03.11, KRJ, heA : 05/60
04.03.11, KRJ, heA : 03/28
01.05.11, KRJ, heA : 05/30
06.05.11, KRJ, heA : 02/30
04.05.11, KRJ, heA : 08/79

 

Cadfridog Nymfo on virtuaalihevonen.
Kuvat käyttöön luovuttanut Bridlewood Welsh, kiitos
Kaiken muun materiaalin © dani 2013, ellei toisin ole mainittu. Kopiointi kielletty!